Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma

Pelletin korvaaminen hakkeella biopolttokattilassa Uutela, Teemu; Härkönen, Mikko Opinnäytetyössä tutkittiin, voiko polttohaketta polttaa biopolttokattilassa pelletin si-jasta ja kuinka tehokkaasti ja puhtaasti palaminen tapahtuu. Yksi kynnystekijä pol-toissa oli hakkeen kulkeminen syöttöruuvissa. Polttokokeet suoritettiin kahdella eri pa-lakoolla ja kolmella eri kosteuspitoisuudella. Polttokokeet suoritettiin Oulun ammattikorkeakoulun omassa energialaboratoriossa biopolttokattilassa ja polttokokeissa käytetty hake hankittiin yksityisyrittäjältä Limin-gasta. Hake kuivattiin ennen polttoja haluttuihin kosteuspitoisuuksiin lavakuivurin avulla ja näytteistä mitattiin kosteuspitoisuuden lisäksi irtotiheydet ja lämpöarvot. Läm-pöarvot määritettiin Oulun ammattikorkeakoulun spektrometrian laboratoriossa pom-mikalorimetrillä. Polttokokeet aloitettiin tulokostean hakkeen poltolla. Tulokostea hake paloi erittäin huonosti, joten siitä ei poltettu kuin yhtä palakokoa. Muista palakoista ja kosteuksista poltettiin kustakin kaksi näytettä. Polttojen yhteydessä mitattiin savukaasuarvoja sekä seurattiin tehontuottoa, kattilaveden lämpötilaa, kokonaisenergiaa ja hakkeen kulu-tusta. Polttokokeiden perusteella polttohakkeet, joilla oli alhaisimmat kosteusprosentit tuotti-vat miltei saman verran tehoa samalla kilomäärällä kuin pelletti. Polttohaketta, jonka kosteuspitoisuus oli noin 20 %, täytyi polttaa enemmän, jotta samoihin tehomääriin päästiin. Polttokokeiden perusteella hakkeesta on pelletin korvaajaksi, kunhan se on tarpeeksi tasalaatuista ja kosteuspitoisuus ja palakoko ovat tarpeeksi pieniä. Isompi palakoko ei tule kulkemaan 115 mm:n kokoluokan syöttöruuveissa, koska ongelmia esiintyi jo ly-hyissä koepoltoissa. Pieni palakoko antoi lupaavia tuloksia syöttöruuvissa kulkemisen ja tehontuoton suhteen. Isommissa ruuveissa ja syöttöputkissa myös isompi palakoko voisi toimia.; This thesis tests whether it is suitable to burn woodchips in a biofuel boiler plant and how efficiently and cleanly it burns in it. One of the reasons for this thesis was also to test if the woodchips moved along the feed screw to the fixed bed combustion area without problems. The tests were done on two different sample sizes and three differ-ent percentage of moisture. The burning tests were conducted in Oulu University of Applied Sciences energy la-boratories in a bio boiler plant and the woodchips used in the burning tests were ac-quired from an entrepreneur in Liminka. The woodchips were dried to the desired moisture percentages with the help of a drier bed. Samples taken from the drier bed were also measured for bulk density and calorific value. The calorific values for the woodchips were determined in Oulu University of Applied Sciences spectrometry lab with a bomb calorimeter. The burning tests began with burning the woodchips in arrival moisture. Woodchips in arrival moisture did not burn well so it was decided that we would only burn one sam-ple. From the other sample sizes and moisture percentages two burning tests were conducted for each. As the burning tests were underway it was measured how much combustion gas and power it created. The boiler plant's boiler water temperature, total energy and the amount of woodchips used were also monitored. According to the burning tests woodchips that had the lowest moisture percentages produced almost the same amount of power with the same amount of woodchips as pellets. Woodchips with moisture percentage of approximately 20 % had to be burned more to get to the same amount of power output. Wood chips can replace pellet on the grounds of burning tests as long as it is homo-geneous enough and moisture and sample size are low enough. Larger chip size is not going to work in a device of this size because there were problems already during short test burnings. The results of burning small chip size were promising because it runs smoothly in the feed screw and produces enough power output. Larger chip size could work in larger feed screws and in larger feed pipes.

Pergan eli mehiläisleivän markkinointisuunnitelma Hildinger, Liisa Mehiläisala on kasvanut Suomessa ja suomalaisen hunajan kulutus on lisääntynyt viime vuosina. Mehiläistalouden kannattavuuden yksi parantamiskeino on oheistuotteiden markkinointi. Mehiläistarhauksen oheistuotteiden tuotanto on erikoistuotantoa, joka usein vaatii erikoisvälineitä ja erikoiskoneistusta. Mehiläisalan kannattavuutta haluaa edistää Suomen mehiläishoitajain liitto SML r.y., joka on tämän opinnäytetyön toimeksiantajana. Tämä opinnäytetyö käsittelee mehiläistarhauksen oheistuotetta pergaa eli mehiläisleipää. Perga on mehiläisen keräämää ja kennostoon säilömää siitepölyä. Pergan keruu ja kauppakunnostus on monivaiheinen prosessi. Opinnäytetyön tarkoituksena on toimia lähtötietopakettina koskien tietoja pergan koostumuksesta, keruusta, koneistuksesta, pakkaamisesta, perga-asiakkaiden segmentoinnista, tuotekehityksestä ja hinnoittelusta. Lisäksi jaetaan pergan mainontaa ja kansainvälisyyttä koskevaa tietoa. Työssä esitetään lisäksi toimenpide-ehdotuksia SML:lle, paikallisyhdistyksille sekä yksittäisille mehiläishoitajille pergan markkinoinnin tehostamiseen. Helmikuussa 2016 toteutettiin mehiläistarhaajille oheistuotteita ja pergaa koskeva kysely, jonka kohderyhmänä olivat pääasiassa SML:n jäsenet, suomalaiset mehiläistarhaajat. Tarkoituksena oli kartoittaa erityisesti pergan nykyhetken tuotannon laajuutta Suomessa ja selvittää olisivatko tarhaajat kiinnostuneita tuottamaan pergaa markkinoille tulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi 128 henkilöä. Kyselyn vastaajista lähes puolet ei ollut perehtynyt lainkaan pergan valmistuksen tuotantotapoihin mutta selvästi yli puolet vastaajista osoitti mielenkiintoa ryhtyä tuottamaan pergaa markkinoille tulevaisuudessa. Lisäksi suurin osa vastaajista oli kiinnostunut saamaan oheistuotteita koskevaa lisäinformaatiota tai koulutusta. Kyselyyn vastasi seitsemän pergan tuottajaa. Pergan tärkein asiakaskohderyhmä on terveyden ja kestävyyden elintavan kannattajien kuluttajaryhmä (LOHAS). Myös esimerkiksi urheilijat sopisivat hyvin kohderyhmäksi. Jakelukanaviksi soveltuu erinomaisesti suora myyntikanava, sillä pergan markkinoinnissa henkilökohtainen myyntityö on tärkeä. Superfood-tuotteita myyvät suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita suomalaisista mehiläistuotteista ja tuottajien pergan myynti näille jälleenmyyjille voisi olla tarhaajan markkinointityötä helpottava toimenpide. SML:n ja paikallisyhdistysten olisi tärkeä aktiivisesti jakaa tietoa mehiläistarhaajille oheistuotteista ja järjestää erikoiskoulutuksia. Lisäksi tarvittaisiin kuluttajavalistusta. Perga-aiheisia tieteellisiä tutkimuksia tulisi tukea. Eri toimijoiden yhteistyö olisi tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi.; The beekeeping sector in Finland has grown in popularity in the recent years and in addition the consumption of honey has increased. One measure to better the profitability of beekeeping for beekeepers is to also market other bee products besides honey. An essential objective of the Finnish Beekeepers’ Association is to maintain and develop the profitability of beekeeping. The topic of this Bachelor thesis for the Finnish Beekeepers’ Association is the marketing of the bee product perga, also called bee bread. Perga consists of bee-collected pollen stored and preserved in the beehive. This document is aiming to serve as an information package for beekeepers who consider producing perga commercially. It provides information on the composition of perga, production, mechanization and packing. There is also information on segmentation of potential customers, advertising, product development, pricing and internationalization. The thesis also presents proposals for action aimed at the Finnish Beekeepers’ Association, local associations and individual beekeepers. A questionnaire concerning bee products and perga was carried out having beekeepers as a sole target group. The objective of the questionnaire was to chart the dimension of current perga production in Finland and the beekeepers’ willingness to produce it commercially. The questionnaire’s answering quote was 128 out of which 7 were perga producers. Nearly half of the respondents did not have any prior knowledge or skills on perga production but clearly more than half of respondents showed interest in producing perga commercially in the future. In addition the majority of the respondents were generally interested in getting more information and training in producing other bee products than honey. The most important market segment for perga is the consumer group called Lifestyles of Health and Sustainability (LOHAS). In addition e.g. athletes would suit as a target group. Direct sale would do best as a distribution channel for perga at first. Companies specialized in marketing superfoods are interested in Finnish bee products and selling perga to these companies can ease the marketing work of a perga producer. The Finnish Beekeepers’ Association and local associations will have an important role in informing beekeepers on the collecting and marketing of side-products and organizing training in these matters. These policies should be also applied actively to perga in the future. More scientific research on perga is needed. Collaboration of different operators is essential to achieve objectives of increasing the marketing of perga and other bee products.

Syötteen metaanintuotantopotentiaalin määrittäminen AMPTS II -laitteistolla Savolainen, Aku Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tutkimustuloksia eräiden syötteiden ominaisuuksista biokaasun tuotantoa ja hyödyntämistä ajatellen. Työ koostuu kirjallisuudesta kerätystä tietopohjasta, joka käsittelee biokaasun tuottamiseen käytettäviä syötteitä ja biokaasun tuotantoon liittyvää tekniikkaa, sekä käytännön kokeesta, jossa biokaasua tuotetaan AMPTS II –laitteistolla. Työn tuloksia käytetään liminkalaisen Jahotec Oy:n biokaasulaitoksen toiminnan tehostamisessa ja markkinoinnissa. Orgaaniset aineet hajoavat hapettomissa olosuhteissa tuottaen biokaasua, joka on parhaimmillaan täysin hiilidioksidineutraali uusiutuva energianlähde. Kaikki syötteet eivät kuitenkaan tuota yhtä paljon kaasua samassa ajassa ja useiden syötteiden koko metaanipotentiaali saadaan hyödynnettyä vasta mädätettäessä niitä yhdessä muiden syötteiden kanssa. Biokaasureaktorin tehokkaan käytön kannalta on tärkeää tiedostaa erilaisten syötteiden ominaisuudet. Yhdyskuntalietteen, teurasjätteiden, kalan ja karjanlannan hajoamista anaerobisissa olosuhteissa arvioitiin 17 päivää (neljän näytteen osalta 36 päivää) kestäneen kokeen perusteella. Koe toteutettiin mädättämällä teurasjätteitä, kalaa, yhdyskuntalietettä ja karjanlantaa biokaasureaktorista otettuun mädätysjäännökseen sekoitettuna ruotsalaisen Bio Process Control Ab:n AMPTS II -laitteistolla Oulun ammattikorkeakoulun laboratoriossa. Kokeen tuloksia on verrattu alan julkaisuihin ja syötteistä saatavaa energiamäärää on arvioitu laskennallisesti. Korkeimmat metaanimäärät saatiin yhdyskuntalietettä, karjanlantaa ja teurasjätteitä sekä yhdyskuntalietettä, karjanlantaa ja kalaa sisältävistä syöteseoksista, jotka tuottivat metaania 63 – 110 m3/1000 kg syötettä. Pelkkä yhdyskuntaliete tuotti metaania 45 – 67 m m3/1000 kg syötettä, ja yhdyskuntalietteestä, teurasjätteestä ja kalasta koostuvat seokset 29 – 51 m3/1000 kg syötettä. Koe suunniteltiin kiireellä ja yrityksen tarpeet huomioon ottaen, joten yksittäisten syötteiden ominaisuuksia on vaikea arvioida kokeen tulosten perusteella. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä järjestää kokeita, joissa tarkastellaan yksittäisten syötteiden metaanintuotantopotentiaaleja sekä yhteismädätyksen vaikutusta syötteen metaanintuotantopotentiaaliin. Työn loppuosan johtopäätöksissä on esitetty myös parannusehdotuksia AMPTS II –laitteistoon reaktoripullojen sekoituslaitteiston ja kaasun koostumuksen mittauksen osalta.; The purpose of this thesis is to provide experimental data about the qualities of certain feedstocks considering the production and utilization of biogas. The thesis consists of a theoretical part and an experimental part. The theoretical part contains enough knowledge for one to understand the complexity of the chemistry and physics behind anaerobic digestion and a short insight on the technology of utilizing biogas. The experimental part is a laboratory test in which biogas is produced with an automatic methane potential test system (AMPTS II). The results are used to enhance the utilization of a biogas plant owned by a Finnish company. Organic matter can be digested in anaerobic conditions to produce biogas which at best can be a fully carbon neutral renewable fuel. All feedstocks do not produce the same amount of biogas in the same time and the whole methane potential of many feedstocks cannot be fully utilized without co-digestion with other kinds of feedstocks. Acknowledging the characteristics of different types of feedstocks is essential when the goal is to run a biogas reactor efficiently. The degradation of sewage sludge, slaughterhouse waste, fish and cattle manure was analyzed after a 17-day period of anaerobic digestion using the AMPTS II equipment in the laboratory of Oulu University of Applied Sciences. Four reactor bottles were left to continue the digestion for 36 days. The different mixtures digested in the test consisted of the feedstocks and digestate from an active biogas plant. The results of the test were compared to the values given in various publica-tions and the energy obtainable from the feedstocks was calculated. The highest amounts of methane, 63 – 110 m3/1000 kg of feedstock, were produced by the feed-stock mixture that consisted of sewage sludge, cattle manure and slaughterhouse waste and the mixture that consisted of sewage sludge, cattle manure and fish. The methane amount produced by sewage sludge was 45 – 67 m3/1000 kg of feedstock and the methane amount produced by the mixtures consisting of sewage sludge, slaughterhouse waste and fish was 29 – 51 m3/1000 kg of feedstock. The experiment was planned in a hurry which had an undesirable effect on the quality and the comparability of the results. Future experiments should focus more on individual feedstocks and the effects of co-digestion on those feedstocks. The conclusions in the end of this thesis also in-clude ideas for developing the AMPTS II equipment such as a better mixing system for the reactors and a unit for measuring the consistency of the gas.

Sorkkaterveyden arviointi Härkönen, Mari Lehmien sorkkaterveyden merkitystä ei voi korostaa liikaa. Tuottaakseen kapasiteettinsa mukaisen tuotoksen on lehmän pystyttävä liikkumaan kivuttomasti lypsylle, syömään ja levolle. Tästä syystä ontumisen mahdollisimman varhainen havaitseminen on tärkeää. Tämä opinnäytetyö on esiselvitys jo olemassa olevista tavoista ja laitteista, joilla mitataan tai havainnoidaan lypsylehmien jalkaterveyttä. Toimeksiantajana työssä on Oulun ammattikorkeakoulun ylläpitämä Akraamo. Työn tavoitteena oli selvittää, minkälaisia mittaus- ja havainnointimenetelmiä on kehitetty lypsylehmien ontumisen ja jalkavikojen havaitsemiseen, sekä ideoida uusi laite tai menetelmä, jolla lehmien jalkaterveyttä voisi havainnoida. Sorkkahoitajien ja ProAgrian neuvojien haastatteluilla selvitettiin, minkälainen sorkkaterveystilanne lypsykarjatiloilla on tänä päivänä, miten karjanomistajat asennoituvat lehmien jalkaongelmiin, ja miten ongelmia voisi ennaltaehkäistä. Haastatteluaineiston lisäksi aineisto tähän työhön on kerätty lähinnä sähköisistä tutkimusjulkaisuista ja verkkoartikkeleista. Maailmalla on tutkittu ja testattu erilaisia laitteita ja menetelmiä ontumisten havaitsemiseen. Ainoastaan yksi automaattisesti ontumista mittaava laite on kansainvälisillä markkinoilla. Epäsuorasti ontumista mittaavia menetelmiä on jo useampia, esimerkiksi lehmän aktiivisuuden ja elopainon mittaus. Tärkeä tekijä ontumisen havainnoinnissa on ihminen, karjanomistaja tai joku ulkopuolinen havaintojen tekijä. Havaintojen opettelemiseen on olemassa kuvia ja videoita ontuvista eläimistä. Tietojen tallennukseen on kehitelty ohjelmistoja, jotka myös opastavat havaintojen tekemiseen. Asiantuntijahaastatteluista käy ilmi, etteivät kaikki karjanomistajat ymmärrä lehmien jalkaterveyden merkitystä, ja navetoiden suunnittelussa pitäisi paremmin ottaa huomioon sorkkaterveys ja sorkkahoidon järjestäminen. Tulevaisuudessa tulisi tutkia ja kehittää lisää robottiin soveltuvia ontumisen havainnointilaitteita, sekä kouluttaa ja motivoida karjanomistajia tekemään havainnointityötä, sekä lisätä heidän tietämystään jalkaterveyden merkityksestä, ennen kaikkea lehmälle, mutta myös tilalle. Havainnointi – palvelun ja/tai suomenkielisen neuvonta-applikaation kehittäminen saattaisi myös olla ratkaisu jalkaongelmien mahdollisimman aikaiseen havaitsemiseen.; The importance of cows’ hoof health cannot be emphasized too much. A cow must be able to move without any pain when it eats, rests or will be milked. Thus it can produce the highest possible milk yield in accordance with its capacity. For this reason it is important to observe as early as possible if a cow lames. This thesis is a preliminary report on the existing ways and equipment for measuring and observing dairy cows’ hoof health. This thesis has been made by order of Akraamo, a learning and service centre maintained by Oulu University of Applied Sciences. The target of this thesis was to find out what kind of measuring and observation methods have been developed for observing dairy cows’ lameness and hoof diseases. The aim was also to create a new device or method for observing cows’ hoof health. By interviewing hoof trimmers and ProAgria advisers it was clarified what kind of a hoof health situation is on the dairy farms today, how the cattle owners take a stand to hoof problems of the cows and how hoof problems could be prevented. In addition to the interviews, material for this work has been collected mainly from electric study publications and network articles. Different devices and methods have been studied and tested in the world in order to observe lameness. There is only one device on the international market that measures lameness automatically. There are already several methods that measure lameness indirectly, e.g. the measuring method for cows’ activity and live weight. The important group for observing lameness are humans, cattle breeders or some outside observers. There are pictures and videos of lame animals which help one to learn to make observations. One application has also been developed for saving the collected data. The application guides in making observations as well. As to the expert interviews it proved to be obvious that all cattle breeders don’t understand how important hoof health is. Hoof health and the organization of hoof care should be taken better into consideration when new free stall barns will be planned. The devices that are adapted in robots should be studied and developed more in the future. Cattle breeders should also be trained and motivated for making observations. Their knowledge of hoof health as well as its importance particularly for cow welfare but also for the dairy farm should be increased. To set up an observation service and/or a Finnish guidance application might also be a way to find a solution to the problem; to observe the hoof problems as early as possible.

Luomulypsylehmän hedelmällisyys Kandelberg, Päivi TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tekijä: Päivi Kandelberg Opinnäytetyön nimi: Luomulypsylehmän hedelmällisyys Työn ohjaaja: Matti Järvi, Jouko Karhunen Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: syksy 2016 Sivumäärä: 38 Työssäni seminologina huomasin, että luonnonmukaiseen tuotantoon siirtyvillä tiloilla karjan tiinehtyvyys tuntui heikkenevän. Siitä syystä päätin ottaa Faban tarjoaman opinnäytetyön aiheen luomukarjan hedelmällisyydestä. Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia, poikkeaako luomukarjan hedelmällisyys tavanomaisen karjan hedelmällisyydestä. Aineistona käytin 76 luonnonmukaisessa ruokinnassa olevan karjan tuotosseurantatietoja. Vertailuryhmänä olivat 4573 tavanomaisessa ruokinnassa olevan karjan tiedot. Tämä perinteinen otanta fenotyyppisten tunnuslukujen pohjalta poimittiin tuotosseurannasta viiden vuoden ajalta (2010–2014). Kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla (Microsoft Office 2013) ja sen tarjoamilla analyysityökaluilla. Laskin keskiarvot eri vuosien osalta ja tein T-testit seuraavista tiedoista: keskituotos ja energiakorjattu maitotuotos EKM, poikimaväli, lepokausi, siemennysten lukumäärä (lehmät ja hiehot), keskipoikimakerta ja hiehojen poikimaikä. Tutkimusjakson aikana keskituotos luomutiloilla oli 1190 kg matalampi ja EKM 1497 kg matalampi kuin keskimäärin verrokkitiloilla. T-testin tulos osoitti molemmissa tuotoksissa merkitsevää näyttöä perusjoukossa olevan eron puolesta. Lepokausi oli tutkimusjakson aikana luomussa keskimäärin 4 päivää pitempi kuin verrokkiryhmässä. Lisäksi hiehojen poikimaikä oli luomussa merkitsevästi korkeampi kuin verrokkiryhmässä. Siemennyksiä poikimista kohden sekä siemennyksiä hiehon poikimista kohden oli luomussa vähemmän. Poikimaväli oli luomussa yli 3 vuorokautta pitempi kuin verrokkiryhmällä, mutta ero ei ollut merkitsevä. Keskipoikimakerrassa ei ollut ryhmien välillä suurta eroa. Luomussa pyritään kohtuulliseen tuotokseen, koska se on parempi eläimen terveydelle. Poikimaväli ja lepokausi ovat luomussa pidemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa. Poikimaväli on hedelmällisyyden tärkein tunnusluku ja myös hedelmällisyyden taloudellisuuden mittari. Pitkä lepokausi voi kieliä muun muassa huonosta kiimantarkkailusta, sairauksista tai negatiivisesta energiataseesta, joka puolestaan voi johtua rehuista. Luomuhiehot poikivat vanhempina mutta tiinehtyvät paremmin kuin tavanomaisessa tuotannossa. Hiehojen poikiminen aikaisemmin olisi taloudellisesti kannattavampaa ja samalla myös lisäisi eläimelle luomussa tärkeää elinikäistuotosta. Karjan keskipoikimakerta ei luomussa poikennut merkitsevästi tavanomaisesta tuotannosta. Luomutuotanto ei ole päässyt tavoitteeseensa elinikäistuotoksen kasvattamisessa ja kasvihuonekaasujen päästöjen jakamisessa pidemmälle tuotantojaksolle ja suurempaa maitomäärää kohden; ABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Degree Programme in Agricultural and Rural Industries Author: Päivi Kandelberg Title of thesis: Fertility of Organic Dairy Cattle Supervisor(s): Matti Järvi, Jouko Karhunen Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2016 Number of pages: 38 While working as an AI-technician, I found out that the fertility of cows seemed to weaken on the dairy farms that were changing to organic production. With interest, I accepted the topic Faba provided: fertility of organic dairy cattle. The aim was to examine if there is difference in fertility between organic livestock and conventional livestock. The material I used was the milk recording information amongst 76 organically fed livestock. The reference group was the information of 4573 ordinarily fed livestock. This traditional sampling on the basis of phenotypic ratios was gathered from Finnish milk recording information during a five year span (2010-2014). The quantitative data was analyzed with Excel spreadsheet program (Microsoft Office 2013). Averages were calculated for various years and T- tests were made based on the following data: average yield and ECM-yield, calving interval, rest period, inseminations per calving, heifer inseminations per calving, average number of calvings and heifers’ calving age. The average yield on organic farms was 1190 kg lower and the ECM was 1497 kg lower than the average yield of farms in the reference group during the inspection period. The T-test result pointed out significant difference compared to the reference group. During the inspection period, the rest period was 4 days longer on the organic farms. The heifers` calving age was also higher compared to the reference group. Also inseminations per calving and inseminations per heifer calving were fewer in organic farming. The calving interval in the organic group was over 3 days longer compared to the reference group but the difference was not significant.

Biopohjaisten muovien käyttö ja tunnettuus Moilanen, Johanna Biopohjaisella muovilla tarkoitetaan biohajoavaa muovia, joka on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista, kuten ligniinistä tai tärkkelyksestä. Biopohjaisten muovien monimuotoisuus mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja sovellusten valmistamisen arkikäyttöön. Kiinnostusta biopohjaisia muoveja kohtaan ovat lisänneet muun muassa maailmanlaajuinen muoviroskaongelma, kestävän kehityksen periaatteiden toteutuminen ja ekotehokkuusajattelu. Suomen maa- ja metsätaloudessa on runsaasti materiaalia biopohjaisten tuotteiden valmistukseen. Biopohjaiset tuotteet voivat luoda uusia ansaintamahdollisuuksia maaseudulle. Tämä opinnäytetyö tehtiin selvitystyönä Oulun ammattikorkeakoululle. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa erilaisten biopohjaisten muovien käyttöä sekä niiden tunnettuutta Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan ja rakennustekniikan opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa. Kartoitus tehtiin Webropol-kyselyllä, jonka tavoitteena oli selvittää, mitä kohderyhmät tietävät bio-pohjaisista muoveista ja miten tietoutta niistä voitaisiin parhaiten lisätä. Opinnäytetyöhön kuului tiedonhankintaa kirjallisuudesta, internetistä, luennoilta ja asiantuntijan puhelinhaastattelusta. Kysymykset Webropol- kyselyyn muotoiltiin kerätyn tiedon perusteella. Tässä työssä hyödynnettiin Webropol-ohjelmiston raportteja ja kyselyn tulokset havainnollistettiin Excel-taulukko-ohjelmalla. Biopohjaisia muoveja ja niiden käyttöä tunnetaan heikosti Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan sekä rakennustekniikan opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa. Tulosten perusteella ihmisillä on mielenkiintoa valita biopohjainen vaihtoehto, mutta tuotteesta ei olla valmiita maksamaan enempää kuin tavanomaisestakaan tuotteesta. Kyselyn tulosten perusteella biopohjaisista muoveista ja niiden käyttömahdollisuuksista tulisi olla opetusta tarjolla Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulun tulisi olla aktiivisesti mukana uusien kestävän kehityksen mukaisten innovaatioiden soveltamisessa sekä tiedotus- ja opetustyössä.; Bio-based plastic means biodegradable plastic that has been manufactured from renewable materials, such as lignin or starch. There is wide variety of bio-based plastics and they can be used to manufacture different kind of products for daily life. Global plastic litter problem, ecological thinking and principles of sustainable development are a few of the reasons why the interest toward bio-based plastic has increased. There are plenty of raw material for bio-based plastics in Finnish agriculture and forestry. Bio-based products can create new earning opportunities to the rural areas. This thesis is a report for Oulu University of Applied Sciences. The aim of this thesis was to chart the use and recognition of different kind of bio-based plastics among the students and staff of natural resources and construction engineering departments in Oulu University of Applied Sciences. Thesis process included data acquisition from the literature, internet, lectures and phone interview of an expert in the field. Gathered information was used to shape Webropol-survey questions. Webropol- survey link was sent via email to the students and staff of natural resources and construction engineering departments in December 2015. The reports of Webropol and Excel- programme were exploited in this thesis. Bio-based plastics and their use are inadequately known among the students and staff of natural resources and construction engineering departments in Oulu University of Applied Sciences. On the grounds of the results people have interest to choose bio-based alternative, but they are not ready to pay more for it than for the usual product. The results suggest that there should be education about bio-based plastics and their use in Oulu University of Applied Sciences.

Yritysmäisen metsänomistajuuden mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa Seppä, Jonne; Kaarta, Joni Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa asuvien metsänomistajien tieto- ja koulutustarpeita sekä selvittää yritysmäiseen metsänomistukseen ja oman metsän hoitamiseen liittyviä näkemyksiä. Selvitys toteutettiin osana metsäkeskuksen Pohjoisen metsätilat kasvuun –hanketta, jonka tarkoituksena on auttaa metsänomistajia toimimaan yritysmäisesti tiedottamalla erilaisista metsäomistuksen ja metsätalouden kehittämismahdollisuuksista. Myös tässä opinnäytetyössä painopiste kohdistui yritysmäiseen metsänomistajuuteen ja siihen liittyviin sekä metsänhoidollisiin että muihin toimenpiteisiin. Työn toimeksiantajana toimi Suomen metsäkeskus. Tietoperusta tähän opinnäytetyöhön koostettiin alan kirjallisuudesta, sähköisistä lähteistä sekä toimeksiantajan materiaaleista. Opinnäytetyön viitekehys painottui yritysmäisen metsänomistuksen peruspiirteisiin, joita ovat esimerkiksi eri metsänomistuksen muodot sekä tilusjärjestelyt. Lisäksi käsiteltiin suomalaisen metsänomistajan peruspiirteitä, ja yleisiä metsätalouden näkymiä Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Selvitys haastateltavista metsänomistajista jaettiin kuuteen eri osa-alueeseen, joita olivat taustatiedot, oman tiedon lisääminen ja tiedontarve, aktiivisuus metsänhoidossa, omistusjärjestelyt, yhteistyö muiden metsänomistajien kanssa ja yritysmäinen metsänomistajuus. Selvitys toteutettiin puhelinhaastatteluna kevään 2016 aikana. Haastatteluun vastanneista metsänomistajista lähes kaikki näkivät mahdollisuuksia metsäyrittäjyydessä. Useimmat heistä kokivat osaavansa metsään liittyvät asiat ja toimivat aktiivisesti omistamissaan metsissä. Metsäyritysten järjestämistä tilaisuuksista on ollut vastaajien mielestä hyötyä ja niitä toivottiin järjestettävän tulevaisuudessakin. Lähes kaikki metsänomistajat kokivat metsänomistuksen yritystoiminnaksi, mutta pinta-alaa tulisi vastaajien mielestä olla yli 400 ha, että siitä saisi kohtuullisen toimeentulon.; The objective of this thesis was to find out about information and training needs from Northern Ostrobothnia's and Lapland's forest owners. The report was done as a part of the Finnish Forest Centre's “Pohjoisen metsätilat kasvuun” - project, the purpose of which is to help forest owners work and think like entrepreneurs by informing them on the various forest ownership and forestry development opportunities. This thesis also focuses on forest entrepreneurship and to related silvicultural measures. This report was commissioned by The Finnish Forest Centre. The information basis for this thesis was compiled from literature in the field, electronic sources as well as materials from the report's commissioner. The framework of this thesis is focused on the basics of forest entrepreneurship, which include the various forms of forest ownership and forest service entrepreneurship. In addition, the report features Finnish forest owners and general features of forestry in Northern Ostrobothnia and Lapland. The accounts from the interviewed forest owners were split into the following six sections: background information, increasing knowledge and information needs, activity in forestry, ownership arrangements, working with other forest owners, and forest entrepreneurship. The account was conducted as telephone interview during spring 2016. Almost all forest owners who responded to the survey saw possibilities in forest entrepreneurship. Most of them felt that they knew how to handle things related to forest ownership and they worked actively in their forests. Events organized by forest companies were seen as useful by the respondents and they hoped that such events would be organized in the future as well. Almost all of the forest owners saw owning forests as entrepreneurship, but thought that the amount of forest area should exceed 400 hectares to guarantee a reasonable income.

Seosrehun tasalaatuisuus Kettunen, Toni; Ikäläinen, Katriina Seosrehuruokinnassa eli aperuokinnassa kaikki ruokinnassa käytettävät karkea- ja väkirehut, tai osa niistä sekoitetaan yhdeksi mahdollisimman tasaiseksi seokseksi seosrehusekoittimen avulla. Seosrehuruokinta on ihanteellisessa tilanteessa työtä helpottava, ruokintakustannuksia laskeva ja tehokas ruokintamenetelmä etenkin suurten eläinmäärien ruokinnassa. Seosrehuruokinnan käyttöön kuitenkin liittyy ongelmia. Yksi ongelmista on se, että eläimille syötettävä rehu poikkeaa suunnitellusta seosrehureseptistä, jolloin tuotoksessa saattaa näkyä vaihtelua. Syy tähän on se, että seosrehu on epätasaista ruokintapöydän eri osissa, jolloin eri eläimet syövät erilaatuista rehua. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia seosrehun tasalaatuisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on tutkia appeen fysikaalista ja kemiallista vaihtelua eri valmistupäivien välillä ja eri tiloilla. Selvitettiin myös miten aperesepti toteutui ruokintapöydällä. Tarkoituksena on myös saada lisätietoa seosrehusta ja sen kannattavuudesta. Opinnäytetyö toteutettiin Raisioagron toimeksiantona. Opinnäytetyön teki kaksi agrologiopiskelijaa. Se koostuu kahdesta osasta, tutkimuksesta ja kirjallisesta teoriaosuudesta. Tutkimus tehtiin kenttätutkimuksena kesän 2015 aikana, jolloin opiskelijat kävivät kymmenellä eri maitotilalla kahdesti muutaman kuukauden välein ja keräsivät rehunäytteitä. Rehunäytteitä kerättiin yhteensä 80, joita tutkittiin fysikaalisesti seulomalla sekä analysoimalla ruokinnan kannalta oleellisia parametrejä. Rehut analysoi Eurofins Scientific laboratoriokonserni. Lisäksi tiloilta kerättiin perustietoja kuten nurmenkorjuumenetelmä, siilomalli, eläinmäärä, rehuanalyysit kotoisista rehuista ja aperesepti. Seosrehun valmistusmenetelmiä ja -laitteita tarkasteltiin sekoitusajan ja sekoituslaitteiden ominaisuuksien osalta. Tilakäynnillä mitattiin myös ruokintapöydän pituus tai ruokintapaikkojen lukumäärä ruokintapöydällä sekä makuuparsien lukumäärä. Karjaa tarkasteltiin maitomäärän ja -pitoisuuksien sekä keskimääräisen poikimavälin osalta. Tilojen antamia rehuanalyysejä, seosrehureseptejä ja apesatseista otettuja näytteitä vertailemalla pystyttiin arvioimaan kuinka syötetty rehu vastaa apereseptin odotettua ravinnetasoa. Fysikaalisen seulonnan tuloksista todettiin, että tietyt valmistus- ja nurmenkorjuumenetelmät vaikuttavat rehun partikkelikokoon. Laboratoriosta saatuja rehuanalyysejä tarkastelemalla todettiin, että varsinkin pienet rehukomponentit sekoittuvat usein epätasaisesti apesatsin sisällä. Jätettä ja varsinaista rehua vertailemalla havaittiin myös, että lehmät pystyvät lajittelemaan rehusta pienet komponentit.; In mixed ration for dairy cattle all the feed components or parts of them are mixed into one homogenous mixture with mixed feeding machine. In an ideal situation mixed ration is an effective feeding method which can facilitate the daily feeding work and decrease feeding costs. Mixed ration fits especially large herds. However, while using mixed ration, problems can occur. The recipe made to meet the demands of the animals is not necessarily similar to the actual feed or the feed can diverse in different parts of the feeding table. It means that different animals eat different feed. This can be seen as fluctuation of milk output level. The purpose of this thesis is to research the homogeneity of mixed ration and the factors affecting it. The purpose is to explore the physical and chemical variation of the feed between different days and in different farms. The difference between the mixed ration recipe com-pared to the feed on the feeding table is also investigated. This thesis was implemented by Raisioagro Ltd. It was made by two agronomist students. It con-sists of two parts, basic research and a written theoretical part. The basic research was made as a field survey during the summer 2015. The students visited ten different dairy farms two times every couple of months and collected feed samples. Altogether 80 pieces of feed samples were collected and they were all investigated physically and analyzed in the laboratory. During the farm visits basic data like grass harvesting method, type of silo, number of animals, feed analysis from silage and grains and mixed ration recipe were collected. Manufacturing methods, features of the equipment and mixing time were examined. The length of the feeding table or the number of feeding places and number of cubicles were measured. Also data about milk quantity and quality and calving interval was collected. By comparing the feed analysis, mixed ration recipe and samples taken from the feeding table it was possible to evaluate the difference between recipe and actual feed. According to physical examination, particularly the feed preparing and grass harvesting methods affect to the particle size of silage. Feed analysis from the laboratory presented that especially minor components were often mixed unequally inside the feed batch. By comparing the waste and the actual feed it was noted that cows can sort the small components from the feed portion.

Juopulinjärven kunnostustarveselvitys Sarajärvi, Aija Juopulinjärvi sijaitsee Oulun Ylikiimingissä, Juopulinkylässä. Järven kunnostuksella on pitkä historia, joka ulottuu aina 1950-luvulta tähän päivään asti. 1950–1960 -luvuilla järvellä tehtiin ruoppauksia, metsäojituksia sekä pajukon raivauksia. Ensimmäiset vesikasvien niitot suoritettiin myös 1980-luvulla ja niitä on jatkettu tähän päivään saakka. Viimeisen viiden kesän aikana Juopulinjärvestä on niitetty vuosittain arviolta 50-70 kuutiota vesikasvillisuutta. Juopulinjärvelle tehtiin opinnäytetyönä kunnostustarveselvitys. Osana kunnostustarveselvitystä järven mökkiläisille tehtiin jätevesikysely. Kunnostustarveselvityksessä tarkkailtiin järven kuormitusta sekä VEMALA- että Vollenweiderin mallien avulla. Vesistön tilaa tarkkailtiin tutkimalla vesinäytteitä. Juopulinjärvelle tehtiin myös kesällä 2016 kasvillisuuskartoitus, jonka pohjalta vesikasvien poistosuunnitelmaa päivitettiin. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman 2016–2021 mukaan Juopulinjärven ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi vuonna 2013. Tämä kunnostustarveselvitys tuki samaa tulosta. Kartoituksessa todettiin, että järven tilan parantamiseksi ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvien niittäminen tulisi keskeyttää. Tämän sijaan järvestä tulisi poistaa sammalta mahdollisimman paljon, jottei umpeenkasvua sammalten osalta pääse tapahtumaan. Ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvien niiton lopettamista tuki myös klorofylli-a- ja kokonaisfosforipitoisuuden suhde, joka osoittaa sen, että järvessä esiintyy paljon kasviplanktonia. Kasviplanktonia syöviä eläinplanktoneita on vähän. Eläinplanktonin määrän vähyyttä selittää liian suuri kalakanta. Kunnostustarveselvityksessä todettiin myös, että mökkiläisten jätevesijärjestelmiä tulisi päivittää. Tärkeätä etenkin olisi, että mökkiläiset eivät enää hautaisi huussijätettä suoraan maahan, sillä uudistettu haja-asutuksen jätevesiasetus (209/2011) kieltää tämän toiminnan. Juopulinjärven fosforikuormitus on 2,2 kertaa suurempi VEMALA-mallin mukaan, kun tulosta verrataan Vollenweiderin mallin sallittuun fosforikuorman raja-arvoon. Juopulinjärvelle olisi hyvä tulevaisuudessa tehdä uusi kasvillisuuskartoitus, joka kattaisi myös pohjan kasvillisuuden ja samalla voitaisiin seurata kasvillisuuden kehittymistä. Järvelle suositellaan myös kalaston kartoitusta ja sen pohjalta tehtyä ravintoketjun kunnostusta. Jotta fosforikuormitusta saadaan pienennettyä, järvelle suositellaan tehtävän tarkempi kartoitus fosforilähteiden etsimiseen.; Juopulinjärvi is located in village Juopuli at Ylikiiminki, in city of Oulu. The rehabilitation of the lake has a long history, which extends from 1950 to the present day. In the 1950–1960 century the lake was dredged, there were drainage projects, as well as willow clearing. The first aquatic plants mowing was carried out in the 1980s and they have continued to this day. It has been estimated that during the past five summers Juopulinjärvi has been mown every year from 50 to 70 cubic meters of water vegetation. This restoration need study was carried out at Juopulinjärvi. A waste water questionnaire was sent to the summer cottage owners at Juopulinjärvi. The need for rehabilitation study monitored the lake`s enviromental load with help of VEMALA and Vollenweider models. Water samples were investigated in purpose to observe the state of waters in Juopulinjärvi. Vegetation mapping was also carried out in the summer 2016, and after that water plant removal plan was updated. According to the operational programme of water management area Oulujoki – Iijoki 2016 – 2021 ecological state of Juopulinjärvi in 2013 was satisfying. This restoration need study supports this result. To improve the state of waters there should be carried out radical moss removal and reduce aquatic plant mowings. The ratio of Phosphorus and Klorofyll-A was support for these measures also. There is lots of phytoplankton and too little zooplankton in the lake, because of excessive fish stocks. This restoration need study also pointed out, that summer cottage waste water systems should be updated. Summer-cottage owners should also stop burying outhouse waste directly in the ground according to the wastewater decree (209/2011). Phosphorus loading in Juopulinjärvi is 2,2 times more than it should be. In the future it is recommended to make a new vegetation survey at Juopulinjärvi, and also investigate the bottom vegetation and fish stocks. Food chains and sources of phosphorus should be mapped out to improve the state of waters in Juopulinjärvi

LAATUHUNAJAN TUOTTAMISEN KRIITTISET KOHDAT : Tiedon tuottaminen tarhureille ja kuluttajille AV-työkalujen avulla Kianto, Sirkku Opinnäytteen toimeksiantaja on Suomen Mehiläishoitajain liitto, SML. Liiton tilaus koskee kahta videota, otsikoiltaan Laatuhunajan kriittiset kohdat ja Kukasta pöytään. Laatuhunajan kriittiset kohdat -video on suunnattu tarhureille, joille esitellään hunajan tuotannossa vaikuttavat kriittiset kohdat. Kukasta pöytään–videolla esitellään kuluttajalle lyhyesti hunajan matka kukasta pöytään. Taustatietoa teemaan antoi SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen ja liiton tiedottaja Tuula Lehtonen. Käytännön asiantuntija-apuna ja yhteistyökumppanina toimi Pohjolan Mehiläishoitajat ry:n puheenjohtaja ja tarhuri Hannu Luukinen. Alan kirjallisuus, kuten Mehiläishoitoa käytännössä osat 1 ja 2 sekä liiton verkkosivut ovat myös olleet tukemassa tekijää kuvausten onnistumisessa. Kuvausprosessiin, ohjaustyöhön, toimittamiseen ja editointiin ei haettu erillistä tietoa, sillä opinnäytetyön tekijällä on audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto, jonka lisäksi kahdeksan vuoden työura toimittajana ja ohjaajana TV-mediassa. Toimittajuutta ennen TV-mediaa on kertynyt myös lehdistössä kahden vuoden ajalta, yhteensä kymmenen vuotta. Tekijä perehtyi mehiläisiin ja hunajantuotantoon vasta agrologikoulutuksen ja opinnäytetyön myötä. Kuvausmateriaali on hankittu 2016 kesällä ja syksyllä tyrnäväläisillä rypsipellolla, mansikkatilalla ja Luukisen mehiläistarhan ympäristössä. Mehiläistarhalla tapahtuva hunajan käsittely on kuvattu Luukisen mehiläistarhalla Tyrnävällä ja Pohjolan mehiläishoitajat ry:n linkoomossa Limingassa. Kuvauskalustona on käytetty tekijän omaa videokameraa, Sony HDR-PJ530 ja editointiohjelmana Adoben Premiere Elements 12. Editoinnin lopputuloksena syntyi tarhureille suunnattu video, kestoltaan 10.08 min ja kuluttajille suunnattu video, kestoltaan 5.33 min. Videot on ladattu YouTubeen tekijän omalle videosivustolle sekä SML:n YouTube-kanavalle.

Lypsykarjatilan nuorkarjan hoidon organisointi Achrén, Hulda Opinnäytetyö on tehty toimeksiantajan toiveesta kartoittaa kohdetilan mahdollisuuksia parantaa eläinten ja hoitajien työtilojen toimivuutta. Toimeksiantajana ja kohdetilana on Achrénin lypsykarjatila Pöytyältä, Varsinais-Suomessa. Isäntäväki on pitänyt tilaa 90-luvun alkupuolelta asti ja nykyiset tuotantorakennukset on rakennettu 2000-luvun taitteessa. Navettaa on korjattu muutaman kerran tänä aikana, mutta nuorkarjapihaton rakenteet ovat alkuperäisessä kunnossa. Tämä työ käsittelee nuorkarjapihaton uudistamista ja nuorkarjan hyvinvointia. Nuorkarjan hyvinvointi on puhuttanut karjanomistajia jo muutaman vuoden ja uusia oivalluksia tulee jatkuvasti. Uusia toimintatapoja tulee ulkomaisilta karjanomistajilta, ja niiden toimivuutta testataan Suomen vaihtelevissa sääoloissa. Tavoitteena oli tutustua ajankohtaisiin nuorkarjan kasvatustapoihin ja löytää Achrénin tilalle sopivia ratkaisuja. Tarkoituksena on selvittää nuorkarjapihattoon tarvittavien muutoksien kustannuksia ja toteutusmahdollisuuksia. Työssä on perehdytty kotimaisiin ja ulkomaisiin kirjallisiin lähteisiin nuorkarjan hyvinvoinnista ja kasvatustiloista. Lisäksi on tutustuttu hiehokasvatuksen ulkoistamiseen, sen mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin. Lähdeaineistona on käytetty kirjallisuuden lisäksi kohdetilan tietoja. Nuorkarjapihaton muutoksia kartoitettaessa kyseeseen tuli kolme vaihtoehtoa, joiden kustannuksia ja toteutusta työssä tarkastellaan. Tuloksissa pohditaan konkreettisia vaikutuksia työhön ja talouteen. Vaihtoehdot ovat kaikki mahdollisia, mutta vaativat tilalta hieman eri jatkosuunnitelmia. Vaihtoehdot koskevat nykyisten karsinarakenteiden kunnostamista sekä toisessa vaihtoehdossa tarkastellaan eläinmäärän lisäystä ja uusien karsinoiden rakentamista. Viimeinen vaihtoehto ottaa huomioon karsinoiden kunnostamisen lisäksi hiehojen kasvatuksen ulkoistamisen ja siihen liittyvät muutokset. Tällä hetkellä paras vaihtoehto koskee pelkästään karsinarakenteiden kunnostamista. Siinä yhdistyvät parhaiten eläinten olojen parantaminen sekä työn tehokkuus. Tämä vaihtoehto soveltuu lyhyelle aikavälille ja on heti toteutettavissa. Kaksi muuta vaihtoehtoa vaativat pidemmän aikavälin jatkosuunnitelmia, mutta ovat myös hyviä vaihtoehtoja kyseiselle tilalle.; My clients asked me to study possibilities to improve the functionality of the calves’ and heifers’ living space. Achrén farm, my client, is a dairy farm in Pöytyä, Southwest Finland. They have had the farm since 1990s and the current barn is built in the 2000s. Cow house has been fixed a few times, but the young cattle barn is in original condition. This work addresses renovation of the young cattle barn and calf and heifer welfare. Calf and heifer welfare has been of increasing interest in the last few years and new ideas come up continuously. New ideas come from abroad and their functionality in the changing Finnish climate conditions need to be tested. The object of this thesis was to get acquainted with current calf and heifer management practices and to find solutions that fit my client. Purpose was also to find out the costs of the changes and whether they could be implemented in my client’s farm. In this work I have got acquainted with Finnish and international written references about calf and heifer welfare and living spaces. In addition, I have studied heifer outsourcing and its demands and possibilities. Also my clients background information was used in order to find the best solutions for them. I narrowed my research into three alternatives and then considered their costs and execution. In the results I consider the actual effects that changes would have on the work and finances. All alternatives are possible, but they demand different future plans from the farm. The first option is to repair the current young cattle barn, the second is to increase the number of animals and build more shelters, the third option is to repair the current young cattle barn and outsource the heifers. Currently the best option is to repair the current young cattle barn. It combines both the animal welfare and work efficiency. It is good for a short time period and can be implemented right away. Two other options require plans for a longer time period, but they are also good options for the farm.

Perunanviljelyn vaikutukset maan viljavuuteen ja toimenpiteet kasvukunnon parantamiseksi Räbinä, Juho Viljelykierron puutteesta ja kasvaneista sademääristä johtuen perunan satotavoitteiden saavuttaminen on yhä vaikeampaa. Viljavalla maalla on hyvä sadontuottokyky ja maa tuottaa satoa myös tulevina vuosina, kunhan kasvuominaisuudet pidetään kunnossa. Viljavasta maasta kasvit saavat kaikki tarvitsemansa ravinteet sopivassa suhteessa ja maan ravinteilla on tasapaino. Perunalla on nopea sadontuottokyky, joten se ottaa maasta suuria määriä ravinteita lyhyen ajan sisällä. Yksipuolisen perunanviljelyn seurauksena maan ravinnesuhteet vääristyvät, maan rakenne ja multavuus heikkenevät ja tiivistymisriski lisääntyy. Hienorakenteisen maan vedenpidätys- ja läpäisykyky laskevat, jolloin kuivuuden ja märkyyden aiheuttamat ongelmat lisääntyvät. Yksipuolisesta viljelystä aiheutuvat ongelmat näkyvät satotason ja sadon laadun laskuna sekä heikentyneenä viljelyvarmuutena. Heikkorakenteisella lohkolla satotasojen vaihtelut vuosien välillä ovat suuria. Yksipuolisesta viljelystä aiheutuva satotason lasku on 25 %. Monokulttuurin vaarana ei ole pelkästään satotason aleneminen vaan myös totaalinen sadon menetys ja maan muuttuminen viljelykelvottomaksi. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät perunanviljelyssä aiheuttavat maan kasvukunnon heikkenemisen, miten kasvukunnon tilaa havainnoidaan ja miten kasvukunto nostetaan hyvälle tasolle. Työn tutkimusaineistoa kerättiin kuudelta eri peltolohkolta kesällä 2016, joissa neljällä on harjoitettu yksipuolista perunanviljelyä ja kahdella vilja-nurmi viljelykiertoa. Tutkittaville peltolohkoille suoritettiin peltomaan laatutesti, jonka avulla selvitettiin lohkojen välisiä eroja. Peltomaan laatutestin tuloksista voidaan todeta aikaisempien viljelytoimenpiteiden vaikutus pellon kasvukuntoon ja havaita yksipuolisen perunanviljelyn aiheuttamat ongelmat. Tutkimuksien perusteella perunanviljelylohkoilla maan ravinnepitoisuudet ja pH olivat laskeneet alhaiselle tasolle. Maan multavuus ja maahengitys olivat matalat, koska peruna on jättänyt vain vähän eloperäistä ainesta maahan. Perunalohkojen maan rakenne oli muuttunut hienojakoiseksi, jonka seurauksena maa oli tiivistynyt ja juurten kasvu rajoittunut muokkauskerrokseen. Maan tiivistymistä voidaan estää vähentämällä peltoliikennettä, käyttämällä paripyöriä ja pienentämällä rengaspaineita. Maan mururakennetta ja tiivistymiä korjataan monipuolistamalla viljelyä syväjuurisilla kasveilla. Maan multavuutta ylläpidetään nurmen viljelyllä ja ravinnesuhteiden vääristymät korjataan maanparannusaineilla. Pellon vesitalous korjataan toimivalla salaojituksella, jota huuhdellaan säännöllisesti. Maan biologista aktiivisuutta lisätään viljelykierron monipuolistamisella ja orgaanisten lannoitteiden käytöllä.; The lack of crop rotation and the increase in rainfall make potato production even more difficult. A fertile soil has a good crop capacity, so the soil will produce a good harvest also in the future, as long as the growth conditions are maintained. The plants get all the nutrients they need from the fertile soil. The potato crop produces a high yield, so it takes a large amount of nutrients in a short time. As the result of the potato monoculture the soil nutrient balance will be distorted. The growing of potatoes requires intensive soil treatment that leads to the collapse of the soil structure and it also decreases the soil organic matter content. The loosening of the soil structure and the low organic matter content increas the soil compaction. The loose soil has a low water retention and permeability, so water problems will increase during wet and dry seasons. The purpose of this thesis is to find out what factors cause yield losses in the potato monoculture, how to observe the growth condition and how to raise the growth conditions to a good level. The thesis research material was collected from six different fields. In four of those fields potatoes have been grown several years and two of the fields have grown crops and grass. In the field quality test, we were looking for the differences between the fields. The results of the field quality test show how the farming history has been affected by the growth condition of the field and detect problems caused by the potato monoculture. The field quality test shows that potato fields’ soil nutrient concentrations and the soil pH had fallen to a low level. The soil organic material content and soil respiration was low, because potatoes left very little organic matter in the ground. The potato fields’ soil structure was changed to a fine and loose one. Because of the loose soil structure the field was compacted and the root growth was limited to the plough layer. The soil compaction can be prevented by reducing traffic in the field, by using dual wheels on tractors and by reducing the air pressure in the tires. The soil structure and the soil compaction will be repaired by rotational cropping and growing various deep-rooted plants. The soil organic material can be upheld by growing grass and the soil nutrient balance will be corrected by the soil improvement material. Field water management will be corrected by working water drainage, which is flushed on a regular basis. The soil biological activity can be increased by crop rotation and the use of organic fertilizers. The problems of the monoculture caused yield and quality losses, and it also decreased the soil productivity. There are many yield variations in the bad soil structure of the fields between the growing seasons. The potato monoculture decreases the yield by over 25 % per year. The monoculture is a risk for total yield loss and in the end the field is no longer arable.

Ylipaino suomenhevosen terveysriskinä Makkonen, Jutta; Bragge, Alisa Suomenhevosten ylipaino on kasvava ongelma erityisesti harrastehevosilla. Lihavuudelle altistavat muun muassa hevosen elinympäristö, puutteellinen liikunnan määrä, hevoselle syötettävien rehujen laatu ja määrä sekä yksilölliset tekijät. Suurin tekijä on kuitenkin hoidon taustalla oleva ihminen, jonka valinnat voivat perustua tiedon lisäksi tunteisiin, uskomuksiin ja tapoihin. Ylipaino ja lihavuus altistavat tuki- ja liikuntaelimistön sairauksille sekä aineenvaihdunnallisille sairauksille, kuten kaviokuumeelle ja metaboliselle oireyhtymälle, jotka pahimmassa tapauksessa johtavat hevosen lopettamiseen. Ylipaino voidaan havaita käyttämällä hevosen lihavuuskunnon todentamiseen kehitettyjä menetelmiä. Esimerkiksi lihavuuskuntoluokitus ja rakenteellisten mittojen ottaminen mahdollistavat lihavuuskunnon muutosten objektiivisen seuraamisen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä laaja-alainen selvitystyö suomenhevosen ylipainosta, jonka pohjalta voidaan luoda ratkaisuja hevosten painonhallintaan. Toimeksiantajana toimi Suomenhevosliitto Ry. Tietoperustan koontiin käytettiin suurelta osin ulkomaisia tiedejulkaisuja sekä kirjallisuutta. Opinnäytetyön tutkimus koostuu kahdesta osasta: suomenhevosten omistajille suunnatussa kyselyssä selvitettiin ruokintatuntemusta ja -tapoja, lihavuuskunnon tunnistamista ja mittausmenetelmiä sekä näihin aihepiireihin liittyviä uskomuksia. Haastatteluilla selvitettiin hevosen ruokintaan, lihavuuskuntoon sekä omistajan vaikutukseen liittyviä seikkoja. Tutkimukset suoritettiin tammi – maaliskuussa 2017. Tutkimusten tuloksia analysoitiin Excel-taulukointiohjelmaa hyväksikäyttäen sekä litteroitua haastatteluaineistoa analysoimalla. Noin puolet suomenhevosista on ylipainoisia tai lihavia. Ylipainoa esiintyy kaikissa käyttö- ja jalostussuunnissa, joskin harrastehevosilla se on yleisintä. Suomenhevosen hidas aineenvaihdunta ja sille ominainen syömiskäyttäytymismalli lisäävät ylipainon riskiä. Suurin syy ylipainoon on kuitenkin liian vähäinen liikunta. Hevosenomistajien osaamisessa on suuria eroja sekä ruokintataitojen että lihavuuden tunnistamisen suhteen. Tiedosta huolimatta aktiivisiin laihdutustoimiin ryhdytään harvoin, sillä ylipainoa ei pidetä tarpeeksi suurena riskinä. Myös käsitys normaalista hevosesta on muuttunut ylipainoa suosivaksi sekä yksilö- että yhteisötasolla. Säännöllisesti nähtävien hevosten painonnousulle sokeudutaan. Myös hevosen käyttötarkoitus vaikuttaa mieltymyksiin sen lihavuuskunnosta – harraste-eläimille ja ratsuille rasvamassaa sallitaan enemmän kuin ravureille. Hevosten ylipaino-ongelman ratkaisemiseksi hevosenomistajien osaamista tulisi pyrkiä aktiivisesti lisäämään esimerkiksi koulutusten ja neuvontapalveluiden avulla. Hevosyhteisön näkemys normaalista lihavuuskunnosta tulisi saada vastaamaan todellisuutta. Myös ylipainon ja liian vähäisen liikunnan aiheuttamat haitat tulisi nostaa yleiseen tietoisuuteen.; Overweight and obesity in our native Finnhorse population are on the rise. Causative factors for obesity are the environment, lack of exercise, the quality and the amount of feed used for nutrition and individual characteristics of the horse. However, the main cause is usually the person responsible for the horse. Several health conditions have been associated with obesity, including laminitis, equine metabolic syndrome and musculoskeletal disorders. The excess fat can be verified using body condition scoring or body measurements. The purpose of this thesis was to carry out a broad examination of overweight in Finnhorses, and to create solutions managing it. This research was mandated by the Finnhorse Association. The theoretical framework of this study included foreign studies and literature. The thesis included a survey for Finnhorse owners covering their nutritional knowledge and feeding practices, ability to evaluate horses’ body condition and beliefs they have on aforementioned topics. An interview study for veterinarians and a researcher strove for discovering necessary information about horse feeding, body condition scoring and effects of the owner on the management of the horse. Studies were performed from January to March 2017. Research results were analyzed using Excel –programme and transcribed interview material. By a rough estimation, half of the Finnhorse population is overweight or obese. Obesity occurs in all breed sections, though horses used in recreational riding and driving are one of the most exposed groups. Finnhorses have slower metabolic rates and specific eating behavior pattern, which increases the risk of obesity. Nevertheless, the main factor for obesity is insufficient amount of exercise. Horse owners’ nutritional knowledge and the ability to assess the physique of a horse correctly varies. Despite the amount of expertise, few horse owners actively try to lose the weight of their horses. Significant part of people does not consider overweight a risk to get anxious for. The general impressions on what is a normal conditioned horse have changed over time to favor a more fleshy type. Quite often people get accustomed to the horses they see regularly. The purpose of the horse alters the idea of a normal body condition so that idle and riding horses can have more mass than harness racing horses for example. To resolve the problems of obesity education and consulting services should be increased. The idea of normal weight horse should be rendered back to healthy state. The disadvantages of overweight and lack of exercise need to be popularized.

Markkinoi laitumelta lautaselle : Markkinointioppaan laatiminen ylämaankarjan kasvattajille Piirainen, Sanna Opinnäytetyönä toteutetun markkinointioppaan ”Markkinoi laitumelta lautaselle” toimeksiantajana on toiminut ylämaankarjan kasvattajien yhdistys Suomen Highland Cattle Club ry, lyhyemmin SHCC ry. Oppaan tarkoituksena on esitellä yleisesti markkinoinnin perusteet, sekä sovellettuja ideoita markkinoinnin toteuttamiseen suoramyyntiä harjoittaville ylämaankarjan kasvattajille. Taustatietoa ja käytännön asiantuntija-apua ylämaankarjan ominaisuuksista sekä tuotannon ominaispiirteistä antoivat SHCC ry:n puheenjohtaja Arja Primietta sekä sihteeri Johanna Ratia. Yhdistyksen kotisivujen laaja tietopaketti auttoi myös kirjoitusprosessin aikana. Kasvot luomulle–lähiruokayrittäjien markkinointi- ja viestintävalmennushankkeen verkkosivut tukivat oppaan teoriaosuuksien kirjoittamisessa, samoin kuin markkinoinnin yleisteokset. Osa oppaan markkinointi-ideoista pohjaa kirjoittajan omaan työkokemukseen kansainvälisestä markkinoinnista. Oppaassa oleva haastattelumateriaali on hankittu kesällä 2016 vierailemalla yhdistyksen valitsemilla ylämaankarja-tiloilla. Haastattelut toteutettiin vapaamuotoisesti ja haastateltavat hyväksyivät kirjoitetun tekstin. Oppaan graafisen ilmeen suunnitteluun sekä taiton ja kuvankäsittelyn toteuttamiseen ei haettu erillistä tietoa, sillä opinnäytetyön tekijällä on vuosien työkokemus markkinointimateriaalien suunnittelusta sekä toteuttamisesta. Oppaan taitto on toteutettu Adobe InDesign -ohjelmalla ja valokuvat on käsitelty Adobe PhotoShop -ohjelmalla. PDF-muotoinen opas on ladattavissa yhdistyksen jäsenille yhdistyksen verkkosivuilta.; Thesis ”From field to tableMarketing guide to highland cattle breeders” is a production description of a guide ordered by Suomen Highland Cattle Club ry, shorter SHCC ry which is an organization for highland cattle breeders in Finland. The order contains a marketing guide to introduce marketing principles and give ideas how to implement theory to direct selling for the breeders. Background and practical information about highland cattle characteristics and production special-ities have been given by chairman Arja Primietta and secretary Johanna Ratia from SHCC ry. Or-ganizations web pages were a source of important information as well. ”Kasvot luomulle” – project which is addressed to organic and local food producers, supported writing project as well as general marketing books. Part of the ideas introduced in the guide are based on author’s own work experi-ence on international marketing. Interview material was collected in summer 2016 by e-mail or by visiting highland cattle farms which were chosen by SHCC ry. Graphic design which includes the lay-out and image processing was executed by author and did not need extra information based on previous working experience. The lay-out was executed with Adobe InDesign program and image processing with Adobe Photoshop. Members of SHCC ry are able to download the guide on PDF-format on extranet.

Lypsylehmä tuotantokaudesta seuraavaan : Loppulypsykausi, umpikausi, siirtymäkausi ja lypsyn aloitus Häyrynen, Anni Tässä opinnäytetyössä käsitellään lypsylehmän siirtymistä loppulypsykaudelta umpikauden ja siirtymäkauden kautta uuteen lypsykauteen. Edellä mainitut tuotantovaiheet mielletään usein vähemmän tärkeiksi, ja niihin on vasta viime aikoina alettu kiinnittää enemmän huomiota. Näiden vaiheiden tärkeyttä ja kriittisyyttä tulisi entisestään korostaa. Monet loppulypsykauden ja umpikauden hoitotoimenpiteissä onnistumiset näkyvät lypsylehmän hyvinvointina ja hyvänä tuotoksena seuraavan lypsykauden alussa. Opinnäytetyön viitekehyksessä pyrittiin etsimään ja kokoamaan yhteen ajantasainen tieto siitä, miten lypsylehmiä tulisi hoitaa loppulypsykauden, umpikauden ja siirtymäkauden aikana, ja mistä asioista koostuvat onnistuneet hoitoprosessit. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tuodaan esille muun muassa asioita lehmien terveyteen sekä ruokintaan liittyen. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli OmaNauta-hanke. Hankkeen tarkoitus on järjestää tiedonjakamiseen, vertaistukeen ja asiantuntijoiden ohjaukseen perustuvia teemakohtaisia pienryhmäkoulutuksia Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidon- ja naudanlihatuotannon yrittäjille. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin loppulypsykauden, umpikauden sekä siirtymäkauden merkitystä sekä selvittää, miten maitotiloilla näihin vaiheisiin suhtaudutaan. Opinnäytetyön tutkimusosuutena toteutettiin Webropol-ohjelmalla laadittu sähköinen kysely maitotilayrittäjille. Kyselyä jaettiin sosiaalisen median sekä sähköpostin kautta. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa maitotilayrittäjien mielikuvia ja käytänteitä loppulypsykautta, umpeenpanoa sekä umpikautta koskien. Kyselyyn saatiin yhteensä 62 vastausta. Saatujen vastausten perusteella maitotilayrittäjillä on pääosin hyvin selkeä käsitys siitä, miten loppulypsy- ja umpikauden lehmiä tulisi hoitaa, jotta saavutettaisiin parhaat tulokset seuraavan lypsykauden alussa. Edellä mainitut tuotosvaiheet myös mielletään tärkeiksi ja niihin halutaan kiinnittää huomiota. Haasteita ja parantamisen varaa kuitenkin löytyy, esimerkkinä mainittakoon lehmien ryhmittely sekä oikeasta kuntoluokasta huolehtiminen. Kyselyn tulokset ovat mielenkiintoista luettavaa niin maidontuotannon parissa työskenteleville asiantuntijoille kuin maitotilayrittäjillekin. Tieto maitotilayrittäjien asenteista ja mielikuvista loppulypsykauteen, umpeenpanoon sekä umpikauteen liittyen voi auttaa oman maitotilayrityksen hoitoprosessien tai vaikkapa neuvontatyökalujen kehittämisessä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös toimeksiantajan järjestämässä koulutustoiminnassa. Tulevaisuudessa lypsylehmän onnistunut siirtyminen tuotoskaudesta seuraavaan tulee todennäköisesti olemaan nykyistä suuremman kiinnostuksen kohteena.; The topic of this thesis is management, nutrition and care of dairy cow during the end of lactation, dry period, transition period and the beginning of new lactation. These periods are very important and critical time to cow’s health and milk production. Treatment and care during the end of lactation and the dry period is very important and effects will be in sight in the following lactation. Most health problems arise in the transition period. The latest information about treatment and care of dairy cows during the dry period and transition period were collected in the theoretical framework of this thesis. The subscriber of this thesis was OmaNauta -project. Project organizes training courses to cattle farmers of Central and North Ostrobothnia. The training courses are based on information sharing, peer support and expert guidance. This thesis includes a survey for Finnish dairy farmers. The survey was shared in social media and by email. The aim of the survey was to find out conceptions and methods dairy farmers have concerning the end of lactation, drying-off and dry period. 62 responses were received. According to the survey dairy farmers mostly know well how the cows should be treated to reach the best result at the beginning of the next lactation. Dry period and transition period are considered important. Challenges are found too, for example the body condition score and grouping. The interest in dry cow, transition cow and fresh cow management will most probably increase in the coming years. Successful transition from previous lactation to the following one will be more and more important thing in the growing herds in the future. This thesis and the results of the survey can help dairy farmers, experts or educators to develop the health and welfare of dairy cows in their job.

Houkutusrehuruokinta ja ruokinnan seurannan mittarit kehittyvillä automaattilypsytiloilla Pohjois-Suomessa Muhonen, Iiris-Ilona Automaattilypsytilalla ruokinnan tasapainoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä ruokinnan tasapainon puutteet vaikuttavat lypsyllä käynteihin sekä maitomääriin ja maidon pitoisuuksiin. Liian energiapitoinen ruokinta passivoi lehmiä ja toisaalta liian vähän energiaa sisältävä ruokinta lisää turhia lypsyrobotilla käyntejä. Maittava houkutusrehu motivoi lehmiä lypsyrobotille ja täydentää samalla ruokintaa. Ruokinnan onnistumista voidaan seurata havainnoimalla eläinten sonnan koostumusta, märehtimisaktiivisuutta, rehujätteen määrää, seosrehun lajittumista, kuntoluokkaa ja pötsin täyteisyyttä. Näiden havaintojen lisäksi lypsyrobotit tallentavat päivittäin valtavan määrän tietoa eläimistä ja navetan tapahtumista. Näiden tietojen tarkoituksena on helpottaa ongelmien ratkaisua ja auttaa tilan kehittämisessä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä tunnuslukuja ja havaintoja Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla sijaitsevat automaattilypsytilalliset käyttävät ruokinnan seurantaan, sekä selvittää houkutusrehujen käyttöön liittyviä asioita. Työn toimeksiantaja on Hankkija Oy. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastatteluiden ja Webropol-ohjelmalla toteutetun kyselyn avulla. Haastattelut tehtiin viidelle kehittyvälle automaattilypsytilalle Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella, ja niiden tarkoituksena oli toimia pohjana laajemmalle, koko Pohjois-Suomen automaattilypsytilat tavoittavalle kyselylle. Haastattelut toteutettiin vuoden 2017 tammi-helmikuun vaihteessa. Haastatteluissa selvitettiin tilojen ruokintaratkaisuja, houkutusrehujen käyttöä sekä sitä, minkä tunnuslukujen ja havaintojen avulla yrittäjät seuraavat ruokinnan onnistumista. Haastateltavien mukaan tärkeimpiä ruokinnan tunnuslukuja ovat maitomäärät ja lehmäliikenteen toimivuus. Myös sonnan koostumuksen tarkkailua pidettiin tärkeänä. Haastattelujen pohjalta tehty Webropol-kysely lähetettiin maaliskuun puolivälissä 278 automaattilypsytilalle. Kyselyyn vastasi yhteensä 80 yrittäjää, jolloin vastausprosentiksi muodostui 28,7 prosenttia. Kyselyn vastausten perusteella tärkeimpiä ruokinnan tunnuslukuja ovat maitomäärät, lypsyllä käyntien määrä sekä maidon rasva-valkuaissuhde. Eniten ruokinnan onnistumisesta kertovia havaintoja oli vastaajien mukaan sonnan koostumus, eläinten aktiivisuus tai vireys ja tiinehtyvyys. Lähes kaikkia kyselyssä esitettyjä havaintoja pidettiin kuitenkin erittäin paljon tai paljon ruokinnan onnistumisesta kertovina, mistä voi päätellä, että lypsyrobotin antama tietomäärä ei ole syrjäyttänyt silmämääräisen havainnoinnin asemaa. Tunnuslukujen suhteen vastauksissa ilmeni jonkin verran ristiriitaisuuksia, mikä saattaa kertoa siitä, että kaikkien tunnuslukujen yhteyttä ruokinnan onnistumiseen ei ehkä tunneta. Houkutusrehuina käytettiin useimmiten teollista rehua ja sen valintaan vaikutti eniten maittavuus. Tämän lisäksi houkutusrehun valintaan vaikutti ravintoainesisältö ja hinta.; On the farms with automatic milking system (AMS) special attention must be paid to the balance of the feeding, because the lacks of the balance of the feeding affect the visits in AMS and to milk amounts and contents of milk. The feeding with rich energy passivates cows. On the other hand, the feeding with poor energy contents increases unnecessary visits in AMS. Tasty feeding in AMS motivates cows to visit in AMS and at the same time supplements the whole feeding. The success in feeding can be determined by observing for example: consistency of manure, rumination activity or amount of wasted feed. In addition to these observations, AMS collects daily a huge amount of information about the cows and the events in a cow house. The purpose of this information is to help in problem solving and development of the farm. The purpose of this thesis is to find out how farmers use key performance indicators (KPI) from the AMS and observations in cow house in monitoring of feeding and to problem solving concern-ing feed in AMS. The subscriber of this thesis is Hankkija corporation. The material of thesis is collected by interviewing the farmers and by inquiry which was carried out with the Webropol survey. The interviews were carried out in five farms with AMS in Northern Finland. The results of the interviews were used to create the basis of the more extensive inquiry, which covered all AMS farms in Northern Finland. The interviews were carried out in January and February in 2017. The main topics in interviews were: feeding solutions, feeding in AMS and the monitoring of feeding with KPIs and observations. In the middle of March 2017, the Webropol inquiry was sent by email to 278 AMS farmers. Inquiry produced 80 answers, so the response rate was 28,7%. According to the results of the inquiry, the most important KPIs were: milk production level, number of milking events/cow in any 24h period and protein to fat ratio of the milk. The most important observations concerning feeding were consistency of manure, activity level of cows and pregnancy rate. However, almost every observation mentioned in inquiry were considered as quite important regarding to the success in feeding. Based on the answers one can conclude that the daily observations in the cow house are still in very important role even though the AMS can give much information. There were a few conflicting answers, which may mean that all the relations between the KPIs and feeding are not well-known. The most general AMS feed was industrial made feed and the taste of the feed was the most important factor when choosing the AMS feed. Also, the price and the nutrition content affect to the choice of the AMS feed.

Rakennearvosteluissa annettujen vedinhuomioiden esiintyvyys Mäki, Laura; Södö, Irja Jalostus on tärkeä osa lypsykarjataloutta ja sillä pyritään kestäviin ja hyvätuotoksisiin eläimiin. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin rakennearvosteluissa annettujen vedinhuomioiden yleisyyttä ja onko vedinhuomioilla yhteyttä muihin utarerakenneominaisuuksiin, lehmärotuihin, poikimakertoihin ja lehmien poistojen syihin. Tarkasteltuja vedinhuomioita olivat vetimet ristissä, vetimien asento poikkeava, vetimien muoto poikkeava, etu- ja takavetimet lähekkäin, eripituiset etu- ja takavetimet, laajentuneet maitokammiot ja takavetimet kaukana takana. Tästä aiheesta ei ole aiempaa tutkimustietoa, joten työ koettiin tarpeelliseksi. Opinnäytetyö tehtiin selvitystyönä Faba osuuskunnalle, joka on erikoistunut nautojen siemennyspalveluihin ja jalostukseen. Osuuskunta on suomalaisten kotieläinyrittäjien omistama ja se omistaa osan pohjoismaisesta VikingGeneticsistä. Toimeksiantajalta saatiin aineisto, joka sisälsi 2000-luvulla rakennearvostelun yhteydessä annetut huomiot vetimien muodosta ja sijainnista. Aineisto sisälsi vajaan 14 000 arvostellun lehmän tiedot, joita analysoitiin IBM SPSS Statics 22.0 –tilasto-ohjelmalla. Saadut tulokset havainnollistettiin Excel-taulukko-ohjelmalla. Lisäksi opinnäytetyöhön kuului tiedonhankintaa kirjallisuudesta, internetistä ja asiantuntijoiden sähköpostihaastattelut. Saatujen tulosten perusteella yleisimmin annettuja vedinhuomioita ovat vetimet ristissä, vetimien asento poikkeava ja eripituiset etu- ja takavetimet. Huomioiden yleisyys voisi tarkoittaa sitä, että niihin tulisi kiinnittää jalostustyössä enemmän huomiota. Holsteinrodulla ristikkäisiä vetimiä esiintyi erittäin paljon aineistossa. Aineiston ayrshirellä esiintyi puolestaan holsteinia enemmän poikkeavaa vetimien asentoa. Suomenkarjalla yleisimmät vedinhuomiot olivat vetimien asento ja muoto poikkeava sekä laajentuneet maitokammiot. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää jalostusohjelmissa ja tilakohtaisten jalostussuunnitelmien teossa.; Breeding is an important part of dairy farming, as it aims at sustainable and productive cattle. In this thesis, we examined how common teat notes that were given during conformation recording were, and if there were connections between notes, and other udder traits, cow breeds, number of parities and the reasons for cullings. The observed notes were teats crossed, the position or shape of the teats abnormal, the front and rear teats together, the front and rear teats different length, expanded milk ducts and rear teats far behind. There is no previous research on this subject, so it was considered necessary. The thesis was commissioned by the Faba Cooperative, which is specialized in cattle breeding and artificial insemination. The cooperative is owned by Finnish farmers and is one of the owners of VikingGenetics. The material used in this thesis included notes that have been given to cows' teats during conformation recordings. There were almost 14 000 cows in this material and the data was collected from the year 2000 to 2016. Analyzing was made by using IBM SPSS Statics 22.0 -software. The results of this study were demonstrated by Microsoft Office Excel -charts. In addition to this, working included data acquisition from the litterature, internet and interviewing professionals in the field by e-mails. According to results, it seems that the most common notes were teats crossed, the position of the teats abnormal and front and rear teats different length. The occurence of these notes could mean that more attention should be paid to them. It seems that crossed teats were very common to the Holstein breed. In turn, Ayrshires seemed to have more abnormal position of the teats. The most common notes in Finncattle were the position or shape of teats abnormal and expanded milk ducts. Therefore the results of this study can be exploited when working on national breeding programmes and breeding plans at farm-level.

Pensasmustikan tuotantomahdollisuudet Pohjois-Suomessa Pieniniemi, Laura-Tuulikki Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pensasmustikan markkinoita ja viljelymahdollisuuksia Oulun seudulla. Pensasmustikan markkinoiden selvittämiseksi laadittiin kysely, jonka avulla selvitettiin Oulun seudun markkinoita. Kirjallisuuden avulla selvitettiin pensasmustikan viljelyn edellytyksiä, sadonkorjuuta ja Oulun seudulla menestyviä viljelylajikkeita. Kyselyllä selvitettiin, ottavatko kaupat myyntiin pensasmustikkaa ja onko pensasmustikalla menekkiä Oulun seudulla. Kyselyllä haluttiin saada myös tietoja, miten pensasmustikan pitäisi olla käsitelty ja kuinka isoja määriä kaupat ottavat vastaan. Tarkoituksena oli saada hyödynnettävissä olevia vastauksia ja että niitä voidaan soveltaa myös ehkä muihinkin uusiin viljeltäviin marjoihin. Oulun seudulla vähittäiskaupoilla ja tukuilla vaikuttaa olevan kiinnostusta kyselyn perusteella ottaa myyntiin kotimaista pensasmustikkaa ja muita marjalajeja, myös lähituottajilta on kiinnostuttu ottamaan myyntiin marjaa. Pensasmustikalla vaikuttaa olevan Oulun seudulla menekkiä. Suomessa pensasmustikka on vielä talvenkestävyydeltään epävarma. Pensasmustikkalajikkeista matalakasvuiset lajikkeet menestyvät parhaiten Pohjois-Suomessa. Pensasmustikoita voisi talvisuojata oljilla ja talviharsolla talvivaurioiden ehkäisemiseksi. Hallaa voidaan torjua myös hallaharsojen avulla tai sadetuksella, jotka ehkäisisivät kukkanuppujen paleltumista ja varmistaisivat sadon saantia. Kausihuone- ja tunneliviljelyä voisi Pohjois-Suomessa myös kokeilla pensasmustikalla, sillä kausihuoneet ja tunnelit pidentävät kasvukautta ja nopeuttavat marjojen kypsymistä. Niissä myös marjojen kypsyminen on tasaisempaa kuin avomaalla. Kausihuoneissa ja tunneleissa ei ole ollut ongelmia myöskään tuleentumisen kanssa, joten niitä voisi kokeilla.; The purpose of the thesis was to find out northern highbush blueberry markets and cultivation opportunities in Oulu region. A questionnaire was prepared to investigate the markets of northern highbush blueberry. With literature the northern highbush blueberry conditions of cultivation, harvesting and cultivation varieties that are successful in Oulu region was investigated. The purpose of the questionnaire was to investigate is the shops would like to take the northern highbush blueberry for sale and whether the northern highbush blueberry has sales in Oulu region. The questionnaire also wanted to investigate how northern highbush blueberry should be treated and how large quantities the shops would like to receive. The idea was to get the answers that could be exploited and could also be applied to other new growing berries In Oulu region, retail trades and wholesale seem to have interest in selling northern highbush blueberry and other berry varieties on the basis of the questionnaire, also from local producers. The northern highbush blueberry has market in Oulu region. In Finland the northern highbush blueberry is still uncertain about winter resistance. Low growth varieties are most successful on north Finland. The northern highbush blueberry could winter under shelter with straw and winter gauzes. Frost can also be controlled with gauzes or sprinkler irrigation that would prevent freeze of flower buds and ensure crop yield. The seasonal green houses and the tunnel cultivation could also be tried at the northern highbush blueberry in northern Finland, for seasonal green houses and tunnels extend the growing season and speed up the ripening of berries. Also, the ripening of berries is more even than in the open land. There were no problems with seasonal green houses and tunnels either with ripening, so it could be tried.

Uljuan tekojärven kehittäminen : Esiselvitys Vakkuri, Essi Uljuan tekojärvi sijaitsee Siikalatvalla, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Uljuan tekojärvi on osa Siikajoen päävesistöä ja kuuluu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen. Uljuan tekojärvi rakennettiin Siikajoen vesistöalueen säännöstelyä varten, tulvasuojelun parantamiseksi. Toinen merkittävä käyttötarkoitus on vesivoimantuotanto. Uljuan tekojärveä on käytetty säännöstelyyn jo vuodesta 1970 lähtien ja se on kolmanneksi suurin tekojärvi Suomessa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Uljuan tekojärven nykypäivän tilanne sekä mahdolliset kehittämistoimenpiteet. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Siikalatvan kunta. Kehittämistoimenpide-ehdotuksien selvittämistä varten suoritettiin kysely Uljuan tekojärven ranta-asukkaille sekä haastateltiin muutamaa ranta-asukasta sekä paikallista toimijaa. Lisäksi opinnäytetyöhön tarvittavaa aineistoa hankittiin Internetistä, kirjallisuudesta sekä asiantuntijoilta. Kyselyn ja haastattelun tulosten perusteella Uljuan tekojärvellä ja sen alueella on havaittu muutoksia, joista osa on koettu jopa ongelmalliseksi. Tämä kertoo siitä, kuinka Uljuan tekojärven kehittämiselle koetaan selvästi olevan tarvetta. Kyselyn ja haastattelun tulosten perusteella keskeisimmiksi Uljuan tekojärven kehittämistoimenpide-ehdotuksiksi nousivat rantojen kunnostaminen, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen sekä matkailun hyödyntäminen yritystoiminnassa. Opinnäytetyön toimeksiantajalla on tarkoitus hyödyntää tutkimuksen tuloksia mahdollisesti tulevassa kehittämishankkeessa. Tutkimuksen tulosten esittelytilaisuuteen osallistuneet ranta-asukkaat vaikuttivat erittäin kiinnostuneilta Uljuan kehittämisestä, minkä vuoksi heidät olisi hyvä pitää ajan tasalla tulevissa mahdollisissa kehittämistoimissa. Aktiivinen yhteistyö ja tiedottaminen voisi kannustaa alueen käyttäjiä osallistumaan kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen, mikä olisi positiivista kaikkien tekojärven käyttäjien kannalta.; Uljua reservoir resides in Northern Ostrobothnia region at Siikalatva municipality. Uljua reservoir is part of the Siikajoki main river systems and it belongs to Oulujoki-Iijoki water management area. Uljua reservoir has been used since 1970 for regulating water flow and is the third largest artificial lake in Finland. Uljua reservoir was built to regulate the water flow and to improve flood control. Another significant purpose is to generate hydroelectric power. The goal of this thesis is to find out Uljua reservoir´s status and possible actions for development. The client for this thesis is the municipality of Siikalatva. An inquiry was made for Uljua reservoir´s local residents to find out proposals of development activities, also a few local residents and players were interviewed. In addition, data for this thesis was gathered from the internet, literature and experts. Based on the inquiry answers and interviews changes have been noticed at the Uljua reservoir, some of which are experienced as problematic. This tells clearly there is a need for development experienced at Uljua reservoir. Based on the results of the inquiry and interviews the essential proposals for development activities for Uljua reservoir are repairing the lakeside, improved use for recreational purposes and utilising tourism. The client of this thesis plans to utilise the research data in a possible development project. The local residents who participated in research results presentation seemed very interested in development of Uljua, which is why it would be good to keep them posted of possible development activities. Active co-operation and informing of the lakeside users could promote the users to participate in carrying out development activities, which would be positive for every user of the reservoir.

Tarttuvien sorkkasairauksien riskien arviointi Jämsä, Hanna Tartunnalliset sorkkasairaudet ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa, ja varsinkin kasvavissa karjoissa ne ovat suuri huolenaihe. Tartunnalliset sorkkasairaudet voivat aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita, joten niiden nopea ja oikea diagnosointi ja oikeat hoitomenetelmät ovat ensiarvoisen tärkeitä. Lopullinen tautitilanteen hallinta vaatii aina myös olosuhteiden korjaustoimenpiteitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esimerkkitilojen avulla tarttuville sorkkasairauksille altistavia riskitekijöitä ja havainnoida niissä tapahtuneita muutoksia seuranta-aikana. Työn toimeksiantajana oli Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoima OmaNauta-hanke. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saadun havaintomateriaalin avulla ideoida uusi työkalu sorkkaterveyden riskitekijöiden havainnointiin ja merkittävyyden arvioimiseen. Työssä oli mukana kolme esimerkkitilaa, joille kaikille toteutettiin kaksi tilakäyntiä kevään ja syksyn 2017 aikana. Tilakäynneillä selvitettiin tilojen sen hetkistä sorkkaterveystilannetta haastattelemalla tilallisia ja tilalla työskenteleviä henkilöitä. Eläinten ja olosuhteiden arvoimiseksi käytettiin valmiita luokitusasteikkoja ja aistinvaraista havainnointia. Tietoperusta työhön on koottu alaan liittyvistä kotimaisista ja ulkomaisista julkaisuista ja tarttuviin sorkkasairauksiin liittyvistä tutkimuksista. Kaikilla työhön kuuluvilla tiloilla havaittiin ensimmäisellä tilakäynnillä puutteita lannanpoistossa, parsien rakenteissa ja materiaaleissa sekä sorkkahoidossa. Näiden vuoksi myös jalkojen likaisuus oli tiloille yhteinen riskitekijä. Seuranta-aikana kaikilla tiloilla oli tapahtunut riskitekijöissä muutosta parempaan. Tiloille yhteinen muutos oli sorkkahoidon toteuttamisessa tai säännöllisyydessä tapahtunut muutos parempaan. Tiloilla tapahtuneet riskitekijöiden muutokset vaikuttivat positiivisesti jokaisen tilan sorkkaterveyteen ja vähensivät yhdellä työhön osallistuneella tilalla huomattavasti antibioottihoitojen määrää. Työstä saadun materiaalin avulla luotiin 18 riskitekijän työkalu. Työkalussa riskitekijän merkittävyys arvioidaan asteikolla 1–3 ja kerrotaan riskitekijän prosentuaalisella painotusarvolla. Näin saadaan riskitekijän pistemäärä. Kokonaisriski muodostuu kaikkien riskitekijöiden yhteenlasketusta pistemäärästä. Tilojen riskitekijät pisteytettiin ensimmäisen ja toisen tilakäynnin jälkeen. Kaikkien tilojen kohdalla havaittiin muutoksia, mikä vaikutti kokonaispistemääriä laskevasti. Työkalu toimii parhaiten tilakohtaiseen arviointiin. Työkalun erottelukyvystä ei kuitenkaan ole takeita, koska sen käytöstä ei ole tilastollista näyttöä. Tulevaisuudessa riskien arviointiin tulisi kehittää menetelmä, jossa pisteytystapa olisi standardoitu ja myös eri tilojen välinen vertailu mahdollista; In recent years the incidence of infectious hoof diseases has increased in Finland. Especially in growing herds those diseases are a major cause of concern. Infectious hoof diseases can cause significant financial losses. That’s why rapid and correct diagnosis and right treating methods are important. It’s necessary to intervene the barn conditions to control diseases. The purpose of this thesis was to find out factors that increase the risks of infectious hoof diseases in cattle and observe if there were any changes in factors between two farm visits. The subscriber of this the-sis was OmaNauta-project administered by the Oulu University of Applied Sciences. The aim of this thesis was to create a new tool for observing risk factors of cows’ hoof health. There were three farms involved, and two control visits were made to each farm during spring and autumn 2017. The status of hoof health was investigated by interviewing people working on the farm. Existing scoring systems and sensory observation were used to evaluate animals and barn conditions. Both domestic and foreign publications and researches about infectious hoof diseases have been used in this thesis. During the first farm visits it was found that all the farms had deficiencies in manure removal, cubicle structures and materials and in hoof care. These deficiencies also led to dirtiness of hoofs and legs. Between the first and the second farm visits all three farms had made changes to the better direction. More regular and properly made hoof care was a common change on all three farms. Changes in risk factors affected positively to the hoof health on each farm and significantly reduced the number of antibiotic treatments on one farm. A tool with 18 risk factors was created. In the tool, the significance of each risk factor is estimated on a scale of 1 to 3 and multiplied by the percentage weighting of the risk factor. This gives the score for the risk factor. The total risk consists of scores of all risk factors. The risk factors were assessed after the first and the second farm visits. Because of the changes the total score decreased on each farm after the first farm visit. The tool created in this thesis can be used to evaluate individual farm and their risks. It should be taken into account that there is no statistical evidence of using the tool. In the future there should be developed a method with standardized scoring. Then it would be possible to compare situations between different farms.

Pelletin korvaaminen hakkeella biopolttokattilassa

Pergan eli mehiläisleivän markkinointisuunnitelma

Syötteen metaanintuotantopotentiaalin määrittäminen AMPTS II -laitteistolla

Sorkkaterveyden arviointi

Luomulypsylehmän hedelmällisyys

Biopohjaisten muovien käyttö ja tunnettuus

Yritysmäisen metsänomistajuuden mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa

Seosrehun tasalaatuisuus

Juopulinjärven kunnostustarveselvitys

LAATUHUNAJAN TUOTTAMISEN KRIITTISET KOHDAT : Tiedon tuottaminen tarhureille ja kuluttajille AV-työkalujen avulla

Lypsykarjatilan nuorkarjan hoidon organisointi

Perunanviljelyn vaikutukset maan viljavuuteen ja toimenpiteet kasvukunnon parantamiseksi

Ylipaino suomenhevosen terveysriskinä

Markkinoi laitumelta lautaselle : Markkinointioppaan laatiminen ylämaankarjan kasvattajille

Lypsylehmä tuotantokaudesta seuraavaan : Loppulypsykausi, umpikausi, siirtymäkausi ja lypsyn aloitus

Houkutusrehuruokinta ja ruokinnan seurannan mittarit kehittyvillä automaattilypsytiloilla Pohjois-Suomessa

Rakennearvosteluissa annettujen vedinhuomioiden esiintyvyys

Pensasmustikan tuotantomahdollisuudet Pohjois-Suomessa

Uljuan tekojärven kehittäminen : Esiselvitys

Tarttuvien sorkkasairauksien riskien arviointi

Joni Hekkanen hankki leasingauton, koska ei halunnut sitoutua vuosiksi – vuokraamisen valitsee yhä useampi autoilija

Joni Hekkanen hankki leasingauton, koska ei halunnut sitoutua vuosiksi – vuokraamisen valitsee yhä useampi autoilija

Latest Images

Latest news - Upcoming INTA meetings - Committee on International Trade