Maatalousyrittäjien työhyvinvointia parantavan hankkeen merkitys ja kehittäminen Kokko, Annariina Opinnäytetyön tarkoituksena on löytää Varavoimaa Farmarille II -hankkeen kehityskohteita ja kerätä palautetta hankkeen asiakkailta. Opinnäytetyö koostuu kirjallisuusselvityksestä ja tutkimusosion haastatteluista. Tutkimusosiossa selvitettiin Varavoimaa Farmarille II -hankkeen onnistumisia ja kehityskohteita suorittamalla haastattelu kymmenelle hankkeen viljelijäasiakkaalle. Teoriapohjan keskeisiä kysymyksiä ovat seuraavat: mitkä asiat maatalousyrittäjän työhyvinvointiin vaikuttavat ja mistä työhyvinvointiin voi hakea apua. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii MTK-Satakunta ry:n Varavoimaa Farmarille II -hanke. Haastattelujen tulokset kertovat, että Varavoimaa Farmarille II -hanke tekee arvokasta työtä viljelijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Haastateltavat toivoivat hankkeen jatkuvan tulevaisuudessa. He pitivät palvelun arvokkaimpana asiana asiantuntevaa ja helposti lähestyttävää työntekijää, jonka kanssa pystyi puhumaan vaikeistakin asioista. Haastateltavat kokivat yhteydenottokynnyksen hanketyöntekijään olleen matala. Hankkeen asiakkaat voisivat hyötyä tulevaisuudessa siitä, että hanketyöntekijä saisi pitää yhteyttä heihin jatkossakin, sillä se toisi tarjottuun palveluun jatkuvuutta ja turvaa. Tutkimusta voitaisiin jatkaa haastattelemalla maanviljelijöiden sidosryhmiä siitä, millaisia tilanteita he ovat kohdanneet työskennellessään maanviljelijöiden kanssa ja miten he voisivat tukea viljelijöitä omalla toiminnallaan.; The purpose of this thesis is to find improvement ideas and get feedback for Varavoimaa Farmarille II -project about their work with farmer customers. The thesis consists of a literary survey and in addition ten interviews. Interviews were made for the customers of Varavoimaa Farmarille II -project. Main questions in the literary survey are: which reasons affect the well-being of farmers and from where they can find help for work welfare. This thesis was ordered by The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners. From the interviews’ results it can be concluded that Varavoimaa Farmarille II -project makes valuable work to improve the wellbeing of the farmers. Interviewees wished that the project continued in the future. Interviewees thought that the most important thing in the project is a project employee who is well educated but at the same time someone who is easily approachable. Interviewees also felt that it was very easy to contact the project employee as the threshold to contact was low. It would be useful if the project worker was able to contact the customers in the future also. This would create continuity and safety for the customers. This research could be continued by interviewing the stakeholders of the farmers about what kind of situations they have seen in their work and how they could support farmers’ well-being in their own actions.

Ryhmäjaon vaikutus välikasvattamon vasikoiden terveyteen ja kasvuun Jokimäki, Jaakko Maatalouden rakennemuutoksen myötä suurentuneissa yksiköissä vasikoiden hengitystietulehdus on yhä yleisempi ongelma. Hengitystietulehdusten yleistymiseen liittyy esimerkiksi suurentuneet ryhmäkoot, heikentynyt vastustuskyky ja vieraiden eläinten sekoittaminen keskenään. Erityisesti vasikkakasvattamoissa hengitystietulehduksista on muodostunut yleinen ongelma, kun vasikkaryhmät muodostetaan eri tilojen eläimistä. Työ toteutettiin yhteistyössä Tuottava pohjalainen naudanlihantuotanto -kehittämishankkeen ja A-Tuottajat Oy:n kanssa, jonka sopimustilalla kokeet suoritettiin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa selvitys, voiko vasikoiden ryhmittely syntymätilan kokoluokan perusteella vaikuttaa hengitystietulehdusten määriin ja vasikoiden päiväkasvuun. Hypoteesina oli, että ryhmittelyllä voidaan vähentää hengitystietartunnan siirtymisiä isojen maitotilojen vasikoista pienempien maitotilojen vasikoihin, koska isojen maitotilojen vasikoiden oletetaan kantavan laajempaa bakteerikantaa. Kokeessa vasikat jaoteltiin ryhmiin niiden syntymätilan kokoluokan perusteella. Selvityksen perustana käytettiin nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmästä saatuja tietoja lääkintäkuureista eläinkohtaisesti. Kokeessa suoritettiin viisi toistoa, mistä saatiin yhteensä 750 havainnon joukko. Toistojen alussa ja lopussa jokainen vasikka punnittiin, mistä saatiin selville kokeen aikaiset päiväkasvut. Tulosten perusteella ei voida suoraan vetää johtopäätöstä, että vasikoiden ryhmittelyllä syntymätilan koon mukaan kyettäisiin vähentämään tartuntojen määrää. Kokeesta saatujen tulosten perusteella hiehovasikoiden ryhmät olivat huomattavasti terveempiä kuin varsinaisesti tarkasteltavat sonniryhmät ja eri ryhmien välillä oli suurta vaihtelua. Päiväkasvujen ja hengitystietulehdusten välillä vaikutti olevan osittaista korrelaatiota. Viimeisen erän tulosten perusteella paras peruste ryhmitellä eläimet vasikkakasvattamossa saattaisi olla niiden terveydentila. Sairaat eläimet on parasta pitää omissa ryhmissään, jolloin tautien kulku saadaan katkaistua. Käytetyt menetelmät eivät olleet riittäviä erä-, karsina- ja yksilökohtaisen vaihtelun hallintaan ja luotettavien johtopäätösten tekoon.; Structural change of agriculture has increased production volume which has made respiratory infections a more common problem in enlarged units. What makes respiratory infections more common are larger calf groups, decreased immunity and mixing together animals with different origins. Especially in feedlot calf barns respiratory infections have become a common problem when groups are formed of calves from various dairy farms. This thesis was made in collaboration with Tuottava pohjalainen naudanlihantuotanto -project and A-Tuottajat Oy. A private farmer disclosed the calf health and growth data for this project. The aim of this thesis was to produce an experiment on the infection and growth effects of calf grouping by their origin. The main intent was to investigate if calves from large scale dairy farms have better performance than calves from smaller farms. In the experiment calves were grouped by their birth farms scale. The base of the experiment was data of calf medications received from Naseva cattle healthcare tracking system. The test was formed from five separate replicates which provided information from 750 calves. At the start and in end the calves were weighed which provided their daily growth. The results did not provide clear information if there were more immune calves in the group which came from larger farms. However, heifer calves were much healthier than the actual test group which included only bull calves. There seemed to be a partial correlation between daily gain and respiratory infections. Test results proved that the best way to group cattle in a calf byre could be by their health status. Sick animals should be isolated in separate groups so the infections would not spread further. Used methods were not adequate to make reliable conclusions about results of single rounds, pens and animals.

Kuituhampun mahdollisuudet Kainuussa Matila, Kaisa Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuituhampun viljelyn ja hyödyntämisen mahdollisuuksia Kainuun alueella. Kuituhamppu on ympäristöystävällinen ja monipuolisesti hyödynnettävissä oleva viljelykasvi, jonka tuotanto on Suomessa toistaiseksi melko vähäistä pitkään jatkuneesta tutkimus- ja kehittämistyöstä huolimatta. Kainuussa on herännyt kiinnostus lähteä edistämään kuituhampun viljelyä ja jatkojalostusta, mitä tämä opinnäytetyö pohjustaa. Työn toimeksiantajana toimi ProAgria Kainuun/Kainuun maa- ja kotitalousnaisten hallinnoima Kuituhamppua Kainuusta -esiselvityshanke. Työn tavoitteena oli koota yhteen tämänhetkinen tieto kuituhampun viljelystä, jatkojalostuksesta ja hyödyntämismahdollisuuksista. Kerätyn tiedon pohjalta oli tavoitteena pohtia kuituhampun tuotannon mahdollisuuksia Kainuussa sekä määrittää kuituhampun tuotantoon liittyvät kehittämistarpeet pohjoisen tuotannon näkökulmasta. Työn teoriaosaan koottiin kirjallisuustutkimuksella kattava tietopaketti kuituhampun ominaisuuksista, viljelystä, kuidutusprosessista, kuidun ja sivuvirtojen yleisimmistä käyttökohteista sekä muista hyödyntämismahdollisuuksista. Viljelijähaastatteluilla kerättiin kokemusperäistä tietoa kuituhampun viljelystä Pohjois-Suomessa. Kuituhampun tuotannon kannattavuutta tarkasteltiin aiemmin tehdyn opinnäytetyön ja katetuottolaskelman avulla. Kerätyn tiedon pohjalta pohdittiin kuituhampun soveltuvuutta Kainuun toimintaympäristöön, kuituhampun mahdollisuuksia Kainuussa sekä aiheeseen liittyviä tutkimus- ja kehittämistarpeita. Kuituhamppu vaikuttaisi menestyvän pohjoisessa, mutta viljelystä täytyy saada käytännön kokemusta Kainuun olosuhteissa. Sopivan korjuuteknologian löytäminen on viljelyn tärkein kehittämiskohde. Kuituhampun monipuolisuus luo mahdollisuuksia paikalliseen jatkojalostukseen ja tuotteistamiseen, mutta koko tuotantoketjun sijoittaminen Kainuuseen vaatii ketjun yhtäaikaista kehittämistä. Maakunnan pitkät etäisyydet ja peltolohkojen pienuus aiheuttavat haasteen tuotannon kannattavuudelle. Lisäarvon löytäminen tuotteille lieneekin välttämätöntä, minkä vuoksi aiheen tutkimiseen olisi hyvä panostaa.; The purpose of this thesis was to determine the opportunities of cultivation and utilization of industrial hemp in Kainuu region. Ecological and versatile hemp is still a minor crop in Finland despite the long-term research and development of the industry. Interest in growing and refining industrial hemp has risen in Kainuu region and this thesis laid the groundwork for further actions. This thesis was made for Kuituhamppua Kainuusta project managed by ProAgria Kainuu/Kainuun maa- ja kotitalousnaiset. The aim of the work was to bring together current information about the cultivation, processing and application of industrial hemp. Based on the data collected, the purpose was to consider the opportunities of industrial hemp production in Kainuu region and determine the development needs of the field from the standpoint of northern production. The theory part of this thesis is a literary research on properties, cultivation, decortication and application of industrial hemp. Empirical data was collected by interviewing farmers from Northern Finland. The profitability was examined using the results of a former thesis and by making a margin calculation. Based on the data collected, the suitability of industrial hemp for operation environment of Kainuu region, the prospects of industrial hemp in Kainuu region and the development needs related to the subject were considered. Industrial hemp seems to succeed in north but there is a need for empirical data on cultivation in Kainuu region. Finding a suitable harvesting technology is the main target for development in cultivation process. The versatility of hemp creates opportunities for local refining and productization but placing the whole production chain in Kainuu region requires simultaneous development of the whole chain. Long distances and small field plots typical for Kainuu region cause a challenge for the profitability of production. Finding added value for the products is probably necessary and research should be done on that area in future.

Voimalaitoksissa syntyvät tuhkat ja niiden käyttö Pohjois-Pohjanmaalla Heino, Liisa Pohjois-Pohjanmaan alueen lämpö- ja voimalaitoksissa käytetään polttoaineena pääasiasiassa puupolttoaineita ja turvetta. Energiantuotannossa syntyvät tuhkat ovat lähtökohtaisesti jätettä, josta kaatopaikalle vietäessä on maksettava jäteveroa. Kiertotalouden periaatteiden mukaan jätteiden syntyminen ja materiaalien hukkaaminen tulisi minimoida. Puun ja turpeen polton tuhkia voidaan hyödyntää esimerkiksi metsälannoitteena tai maarakentamisessa. Tässä opinnäytetyössä oli tavoitteena selvittää, minkä verran tuhkaa puun ja turpeen poltossa maakunnan lämpö- ja voimalaitoksilla syntyy, mitä tuhkalle tehdään tällä hetkellä, tunnetaanko yrityksissä tuhkan ominaisuudet ja ovatko yritykset kiinnostuneet kehittämään tuhkan jalostusta ja hyötykäyttöä. Opinnäytetyö tehtiin Teolliset symbioosit Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeelle. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu edistää yritysten keskinäistä yhteistyötä ja resurssien hyödyntämistä. Hankkeessa mm. haetaan yritysten sivutuotteille vaihtoehtoisia hyödyntämistapoja. Selvitys toteutettiin puhelinkyselynä, jota varten laadittiin kysymyslomake. Tiedot haastateltavista laitostoimijoista poimittiin Pohjoinen energiakartta -hankkeessa kootusta aineistosta. Taustatietoa aiheesta etsittiin mm. energiantuotantoa ja tuhkan hyötykäyttöä käsittelevistä kirjoista ja internet-lähteistä. Kyselyssä saatujen tietojen mukaan laitoksilla syntyvä tuhka hyötykäytettiin lähes sataprosenttisesti. Osalla laitoksista hyötykäyttö oli jo vakiintunutta ja ongelmatonta. Osalla laitoksista oli käynnissä selvitys- ja kehitystyö tuhkan käyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Ongelmina tuhkan hyötykäytön kannalta koettiin mm. liian tiukat haitta-aineiden raja-arvot. Suuria tuhkamääriä tuottavat laitokset olivat pääsääntöisesti kiinnostuneimpia hyötykäytön kehittämisestä.; Power and heating plants in the North Ostrobothnia region use mainly wood fuels and peat to produce energy. Ashes produced in energy production are classified as waste, from which a waste tax is to be paid. According to the principles of circular economy, the generation of waste and wasting materials should be minimized. The ashes of wood and peat combustion can be utilized, for example, as forest fertilizer or in earth construction. The aim of this thesis was to find out how much ash of wood and peat combustion is produced in the power and heating plants of the North Ostrobothnia region, how ash is utilized at the moment, whether the companies know the properties of the ash and whether companies are interested in developing ash refining and utilization. The thesis was made for the project Northern Ostrobothnia Industrial Symbiosis System. The objectives of the project include promoting business co-operation and resource utilization. The survey was conducted as a telephone interview for which a questionnaire was prepared. The information about the interviewees was found from the materials collected in POEKA - Pohjoinen energiakartta -project. Background information on the subject was searched from books and internet sources about energy production and ash utilization. According to the information obtained in the survey, almost 100% of the ash produced in the plants was utilized. For many of the plants the utilization of ash didn’t cause any problems. In some of the plants there was development work in progress to improve the use of ashes. In many cases, too restrictive limit values for harmful substances were seen as a problem in the utilization of ash. The plants producing large amounts of ashes were generally interested in the development of ash utilization.